sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Eheytetty koulupäivä oppimisen tukena





Kouluttaja esittäytyy

KUVA: Raija Herrala
OLEN  Martti Hellström, 56-vuotias espoolainen, espoolaisen Auroran alakoulun rehtori. Olen ollut  töissä opetusalalla 32 vuotta  ja  niistä rehtorina 20.

Valmistuin Helsingin OKL:lta  luokanopettajaksi vuonna 1977.  Kasvatustieteen väitöskirjani (2004) käsitteli koulujen kehittämishankkeissa viisaaksi osoittautunutta  muutosotetta. 

Oman työni ohessa olen päätoimittanut Luokanopettajaliiton julkaisemaa Luokanopettajalehteä  vuodesta 1994 alkaen. Niinikään vedän jo 21  "Luokanopettajan päiväkirjaa" tuottanutta työryhmää.

Järjestökokemuksta minulla on ennen muuta Luokanopettajaliitosta ja OAJ:sta. Olen OAJ:n valtuuston jäsen.

Minulla on ollut myös etuoikeus olla mukana useassa oppimateriaalityöryhmässä tuottamassa oppikirjoja  äidinkieleen, historiaan, kansalaistaitoon ja uskontoon sekä oheismateriaalia mm. terveys- ja sanomalehtikasvatuksen sekä  aihekokonaisuuksien opetuksen tueksi.

Kuulun Suomen  tietokirjailijoihin. Tuoreimmat  julkaisuni ovat  PS-Kustannuksen julkaisemat "Sata sanaa opetuksesta" (2008) ja sen sisarteos "Sata sanaa kasvatuksesta" (2010).

Olen kouluttautunut vuosina 2004-2005 Opekossa oppilaitosjohdon kouluttajaksi ja Microsoftin PiL-hankkeessa Fullan-fasilitaattoriksi. Olen saanut johtaa neljää Opekon pitkäkestoista uusille rehtoreille tarkoitettua peruskoulutusohjelmaa. Olin Suren Pro Rexi - 2015-koulutuskiertueen pääkouluttaja. Opetusharjoittelua olen ohjannut sekä kenttäkouluilla että harjoittelukoululla. Johtajuus-teeman lisäksi olen käynyt puhumassa viime vuosina mm. seuraavista tärkeistä asioista:
  • esteettinen eheyttäminen/koulun taidekasvatus
  • kaikille yhteinen koulu/yhteisöllisyys koulussa kodin ja koulun yhteistyö
  • kerhotoiminta
  • kodin ja koulun yhteistyö
  • koko koulun näytelmät
  • koulun kehittämistoiminta
  • muutoksen hallinta
  • opettajuus yhteisöllisessä koulussa
  • ryhmäintegraatio 
  • suomalainen didaktiikka
  • tulevaisuuden koulu/tulevaisuuskasvatus
  • työssä jaksaminen
  • vsop-joustavat järjestelyt
  • yhteisöllisyys koulussa 
Vastaan Suren Tutkivien rehtorien verkostosta yhdessä Atso Taipaleen kanssa. Minulla on vaimo ja kolme aikuista lasta. Rakkaimmat harrastukseni ovat kouluteatteri, opettajabändi ja vespailu.

Minut tavoittaa kätevimmin sähköpostitse  martti.hellstrom (at) iki.fi

Ensimmäisen seminaarikerran ohjelma

Koulutuksessa tutustutaan eheytetyn koulupäivän ideaan  oppimisen ja lapsen hyvinvoinnin tukena ja  esitellään käytännön ratkaisuja ja kokemuksia eheytetyn koulupäivän toteuttamisesta perusopetuksessa. Näitä myös pohdimme:
  • Siirretäänkö taas lisää kasvatusvastuuta kouluille? 
  • Onko koulun tehtävä tarjota harrastuksia ja antaa ”päivähoitoa”? 
  • Onko lapsen paikka aamulla ja iltapäivällä kotona, vaikka koti olisikin tyhjä? 
  • Pitääkö opettajien olla töissä klo 7–17? 
  • Kuinka meidän kunnalla olisi ikinä varaa tällaiseen? 
Kajaanissa koulutuspäivät ovat keskiviikkona 1.12.2010 ja keskiviikkona 26.1.2011 Linnan tilassa auditorio 300, 3. krs (Linnankatu 6). Sama koulutus järjestetään Iisalmessa ja Ylivieskassa keväällä 2011.  Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa ja osallistujille maksutonta.

1. koulutusjakso ke 1.12.2010  OHJELMA
  • Klo 8.30   Aamukahvi ja ilmoittautuminen 
  • Klo 9.00   Koulutusohjelman tavoitteet ja valitut työtavat,  rehtori, KT Martti Hellström 
  • Klo 10.00  Mitä opittiin Sitran rahoittamasta Eheytetyn koulupäivän - projektista?  suunnittelija, KM Kaisa Ottavainen-Nurkkala
  • Klo 11.15   Lounas (omakustanteinen) 
  • Klo 12.00   Fiktiivisen, rakenteitaan eheyttävän koulun simulointi roolipelinä, Martti Hellström 
  • Klo 14.00   Tauko 
  • Klo 14.15   Välityön ohjeet. 10 muutosjohtamisen sudenkuoppaa, Martti Hellström 
  • Klo 15.00   Keskustelu ja koulutuspäivän päättäminen, Kaisa Ottavainen-Nurkkala. 

Eheytetyn koulupäivän idean synty

Professori Lea Pulkkinen-
Mukavan voimahahmo
Kuva lainassa netistä.
KM Kaisa Ottavainen- Nurkkala oli koonnut napakan tiivistelmän Sitran rahoittamasta Mukava- hankkeesta (2002-2006). Tässä keynoteja:

  • Mukava tarkoitti Muistuta Kasvatus Vastuusta
  • Aluksi oli puhuttu kokopäiväkoulusta, termi vaihtui eheytetyksi koulupäiväksi
  • Ideana oli muodostaa kulupäivä sellaiseksi, että  opiskelu, lepo ja mieluista harrastuskokemukset  vuorottelevat päivän aikana.
  • Koulupäivän tuli hengittää ja ottaa huomioon lapsen vireystila
  • Huolena oli lasten pahoinvointi ja syrjäytyminen, jotka liittyivät yksinäisiin iltapäiviin
  • Haluttiin myös raivata tilaa perheen yhteiselle ajalle, jos harrastukset saataisin illasta pois.
  • Perheet laativat lapsen vapaa-aikasuunnitelman
  • Päivän  rakenne oli seuraava: (1) Aamutoiminta (2) Koulupäivän aamu (3) Pitkä tauko (4) Koulun iltapäivä (5) Iltapäivätoiminta.
  • Kerhot olivat "matalan kynnyksen kerhoja", joissa sai kokeilla eri harrastuksia (tärkeitä erityisesti syrjäytymisriskissä oleville lapsille)
  • Harrastustoimintaa toteutettiin aamutoiminta lukuunottamatta koko päivän ajan.
  • Ohjaajina opettajia, koulukäyntiavustajia ja ulkopuolisia palveluntuottajia
  • Uutena ammattina ns. kouluohjaaja (koordinoi)
  • Kokeilukouluina hyvin erilaisia kouluja
  • Koulusta tuli toimintakeskus
  • Toiminta maksoi 100-400 euroa/oppilas koulun koosta riippuen. Kaikki oli ilmaista oppilaille.
  • Hankkeella oli oma tutkijaryhmä
Kokeilun tulokset

Kokeiluissa todettiin, että
  • se toimi hyvin 1-6-luokilla, vaikeammin 7-9-luokilla
  • 60 % oppilaista osallistui kerhoihin
  • perheiden ilta rauhoittui
  • viihtyvyys lisääntyi-myös opettajilla
  • koulukiusaaminen väheni
  • tupakointi väheni
  • koulupinnaminen väheni

Eheytetyn koulupäivän kokeilu (SITRA)

JOITAIN poimintoja käydystä keskustelusta

(OPM:n sivuilta, v. 2006)

Eheytetystä koulupäivästä monta mielipidettä

Näin ollen strategiatyöryhmässä ei otettu kantaa eheytetyn koulupäivän käytännön toteutukseen.
- Nyt tarvitaan keskustelua siitä, miten tehty työ johtaa myönteiseen tai kielteiseen lopputulokseen, Pirnes sanoi.

Sen sijaan poliitikot, opetusalan ammattilaiset, virkamiehet ja elinkeinoelämän edustaja pohtivat foorumin paneelikeskustelussa sitä, mitä eheytetty koulupäivä käytännössä tarkoittaisi.

Tekstiilityönopettaja Anne Rouskun mielestä eheytetty koulupäivä on hyvä idea kaupungeissa.
- Mutta ihmettelen, miten se järjestettäisiin pienissä kunnissa. Niissä tarvittaisiin paljon eri tahojen yhteistyötä. Täytyisi laatia mallit paikkakuntakohdittain, ei samaa mallia kaikille, Rousku sanoi.

Ylitarkastaja Tiina Kavilo opetusministeriöstä oli Rouskun kanssa samaa mieltä siitä, että pitää tarkkaan harkita, mikä on kenellekin hyvä eheytetyn koulupäivän malli.
- Emme ole pidentämässä koulupäivää vaan voisimme lisätä liikuntaa tai yhteistyötä taide- ja kulttuurilaitosten kanssa. Eheytetty koulupäivä lisäisi yhteisöllisyyttä ja lasten osallisuutta.

- Millä tämä kaikki kustannettaisiin? Kaikissa kunnissa ei ole samoja valmiuksia. Myös eheytetyn koulupäivän tuoma lisäys opettajien palkkakulujen tulisi ottaa huomioon. Ehkä aamu- ja iltapäivätoimintaa pitäisi ensin laajentaa ja katsoa sitten, mihin asti voimme mennä, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Tuomo Hänninen sanoi.

LINKKEJÄ


KIRJALLISUUTTA

Pulkkinen, L. & Launonen, L. (2005).  Eheytetty koulupäivä. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Eheytetyn koulupäivän "simulaatio"

TILANNEKUVAUS

Kunnassa A on asetettu laajapohjainen työryhmä suunnittelemaan paras mahdollinen malli eheytetylle koulupäivälle. Mallia kokeiltaisiin koulussa B lukuvuoden 2011-12 alusta.  Myös mallin kustannukset on arvioitava. 

Tarkoitus on ratkaista seuraavat asiat.  

(1) Aamupäivähoito. Millaista ohjelmaa siellä on? Kuinka moni lapsi tarvitsee? Kaikeinikäisille? Otetaanko kaikki? Miten valitaan? Montako työntekijää tarvitaan? Mistä heidät saadaan palkattua? Moneksiko tunniksi?Missä tilassa? Paljonko tarvitaan rahaa palkkoihin? Mitä muuta tarvitaan? Aamupala, Miten menot katetaan (kuinka paljon vanhemmat maksavat itse, paljonko kunta tukee?)
(2) Itse koulupäivän rakenne. Milloin tunnit alkavat? Kuinka pitkiä tunnit ovat? Milloin tauot? Jakostettaisiinko tunteja ja taukoja uudelleen. Milloin ruokailu? Milloin päivä päättyy? Mihin kohtaan sijoittuisi kerhotoiminta? Kuka sitä järjestäisi? Jos opettajat, mistä rahat? Löytyiskö kerhotunneille rahaa järjestämällä opetusryhmiä uudelleen? 
(3) Milloin iltapäivätoiminta alkaa? Otetaanko siihen mukaan muitakin kuin lakisääteisiä lapsia?  Mihin asti toimintaa järjestetään? Kuinka paljon henkilökuntaa? Millaista? 
(4) Millainen on iltapäivän ohjelma? 



ROOLIT
  • (1) Opettajat (osa vetänyt kerhoja)
  • (2) Harrastustoimintaa ohjaavat muut ammattilaiset, yhdistykset, yritykset
  • (3) Oppilaat (eri ikäiset)
  • (4) Oppilaitten äidit ja isät (osa kotona, osa töissä)
  • (5) Isien ja äitien työnantajat
  • (6) Kunnan rahakirstunvartijat (talous)
  • (7) Poliitikot
  • (8) Kunnan A koulun B rehtori ja kunnan koulutoimen virkamiehet
VALMISTAUTUMINEN  ROOLILEIKKIIN

Roolityö tehdään ryhmittäin 
  • nimi/ keksitään historia, perhe jne.
  • käydään roolissa  läpi kuinka idea vaikuttaa:  
  • Kouluttaja on käytettävissä "asiantuntijana", jolta saa (joskus fiktiivisen) vastauksen, jos osaa kysyä.
  • analysoidaan, miten eheytetty koulupäivä vaikuttaa roolihahmon elämään? Mitä lisäarvoa se toisi? Mitä nykyisiä etuja ehkä menetettäisiin?
  • laaditaan neuvottelusuunnitelma: Näitä tavoittelemme. Näitä emme hyväksy. Etukäteen pohditaan, miten ehdotukset vaikuttavat muihin ryhmiin.
  • sovitaan, ketkä osallistuvat itse työryhmän päätöskokoukseen. Yksi osallistuja on  työryhmän neutraali puheenjohtaja. Loput muuttuvat media edustajiksi, jotka laativat näkemästään jutun.

ROOLILEIKKI

Roolileikki puretaan "radiohaastatteluna"

ROOLILEIKIN PURKU

(1) Arvioidaan leikkiä. Mitä kuulimme? Löysimmekö uusia näkökulmia?
(2)  Mitä ajattelemme lopputuloksesta? Entä prosessista?


Eheytetty koulupäivä Aurorassa- kronikka 2006-2010

KUVA: Juha Hyvärinen
VUOSI 2006

09.05.2006  Kokopäiväkoulu

SUOMESSA on tällä hetkellä kaksi vahvaa koulujen toimintakulttuurin muutosliikettä. Toinen on yhtenäiskoululiike, joka tähtää ala- ja yläkoulujen yhdistämiseen. Liikkeen dynamo on Opetushallituksen lisäksi Syve, Suomen yhtenäiskoulujen verkosto. Toinen muutosliike kokopäiväkoululiike tähtää oppilaiden yksin (tai keskenään) viettämän, valvomattoman ajan lyhentämiseen. Liikkeen voimahahmona on professori Lea Pulkkinen. Tämän rautarouvan ansioluetteloon voi lisätä jo koululaisten (aamu- ja) iltapäivähoidon käynnistymisen laman jälkeen.

Pulkkisen toinen kuningasidea on muuttaa koulupäivän rakennetta niin, että se kattaisi pidemmän osan lasten vanhempien työssäoloajasta. Hieman retorisesti puhutaan kokopäiväkoulusta (niinkuin nykyinen koulumme olisi osapäiväkoulu). Vaihtoehtoisesti puhutaan myös eheytystä tai huokoistetusta koulupäivästä. Koulupäivän sisään teoriatuntien vastapainoksi halutaan harrastustoimintaa.

Ensimmäisessä kokeiluvaiheessa ( ns. MUKAVA-hanke) kerhotoiminta sijoittui keskelle päivää. Vaihtoehtoisesti kerhotoimintaa on myös hahmoteltu iltapäiviksi. KOKOPÄIVÄKOULU on otettu poliittisissa piireissä ihan vakavasti, ja se on yksi opetusministeri Kalliomäen johdolla eduskuntaan tuodun koulutuspoliittisen selvityksen tavoitteita seuraaville vuosille. Tarkoitus on hyvä. Päättäjät haluaisivat turvallisen aamu-, koulu- ja iltapäivän kaikille oppilaille. Turvallisuus lisää lasten ja perheiden hyvinvointia. Kyseessä on varsin radikaali koulun perustehtävän muutos: koulu muuttuisi opinahjosta lasten ja nuorten toimintakeskukseksi, sekä oppimis- että harrastuskeskukseksi. Mm. opettajien ammattijärjestö vastustaa muutosta. Hanketta suunnittelevat eivät ehkä ymmärrä, kuinka isosta lisärahoituksesta on kysymys, jos kaikkien oppilaitten koulupäivää pidennetään 20-26:sta tunnista 40:een tuntiin. Ekaluokkalaisten osalta pidennys lisäisi palkkamenoja jopa 100%. Mistä löytyy tällainen reservi opettajia kouluun- meillähän on pula opettajista. Osa taitaa aavistella että suunnittelijat tietävät tämän, mutta pyrkivät toteuttamaan uudistuksen ilman kattavaa lisärahoitusta esim. pidentämällä tai jaksottamalla opettajien työaikaa ja/tai hoidattamalla lisätunnit polkuhinnalla toimivilla vapaaehtoisilla. Osa opettajista vastustaa hanketta myös kasvatuksellisista syistä: kokopäiväkoulussa yhteiskunta kaappaisi taas itselleen lisäkasvatusvastuuta kodeilta.

MYÖS POLITIIKAN KENTÄLLÄ on vastustusta. Vihreät ovat ottaneet kannan, että lapsien ei tulisi enää joustaa työelämän vaatimuksille. Nyt pitäisi edetä päinvastoin. Vihreät ovat myös nostaneet esiin ihan aidon ongelman: kuinka järkevää on pidentää lasten päivää esim. homeisissa kouluissa.

ITSE ASIASSA AURORASSA on jo kokopäiväkoulun aihio. Meillä toimii tuo toivottu pidennetty ruokatunti. Meillä tuohon siestaan on sijoitettu kerhotoimintaa huokoistamaan päivää. Mukava-hankkeessa koulu alkoi klo 9, ja klo 8-9 kouluissa oli joustotunti, josta vastasi ryhmätoimintaan koulutettu henkilö. Meillä koulu alkaa ilman tällaista joustomahdollisuutta. Ja nyt pieni tunnustus: Olin itse 90-luvun puolivälissä eräässä kriittisen korkeakoulun seminaarissa esittelemässä siesta-malliamme. Muiden luenntoitsijoitten joukossa oli mm. Lea Pulkkinen. Saatamme olla jopa osasyyllisiä tähän liikkeesee. Meidän mallissamme kerhotoimintaa on kuitenkin vain 6-7 tuntia viikossa, ts. kerhoja ei ole suinkaan kaikille. Koulun kerhotoimintaa täydentää Koti & Koulu ry:n organisoima kerhotoiminta, joka sijoittuu iltapäiviin- ja tänä vuonna myös ensimmäiselle kesälomaviikolle.

KOKOPÄIVÄKOULUN positiivinen ydin on harrastuksen merkityksen ymmärtäminen. Kerhot ovatkin luonteva tapa harrastaa. 80-luvun lopulla espoolaiskouluissa kerhotoimintaan käytettiin huomattavasti enemmän tunteja kuin nykyään. - meilläkin summa taisi olla 12 vvt. Mutta sekään ei kata kuin 12 noin 20 oppilaan yhtä kerhotuntia. Jos tarkoitus on järjestää kerhotoimintaa kaikille, vaikka vain 1/2 tuntia päivässä, Auroran kokoisessa koulussa tarvittaisiin 18*5= 90 tuntia! Tämän lisähinta olisi 90-6 = 84*1000 euroa= 84000 euroa.

MUKAVA-hankkeessa kokeiltiin tällaista koulupäivän sisällä olevaa kerhotoimintaa, ja Sitra rahoitti sitä. Kokemukset olivat hyviä. Kun ylimäärtäinen rahoitus loppui, loppui myös toiminta. Jyväskyläläiset eivät kuitenkaan ole antaneet periksi. Hieman uudistettua mallia markkinoi nyt Hannele Friman. Tässä mallissa kerhotoiminta on sijoitettu iltapäivään, mikä olisikin varmaan käytännössä yksinkertaisempi tapa, jos kerhoja organisoivat koulun ulkopuoliset tahot. Mutta edelleen ongelmaksi jää, kuinka erilaisten urheiluseurojen valmentajat jne, voisivat vetää kerhoja klo 12-16. Ymmärtääkseni pääosa heistä on ansiotyössä.

ks. lisää http://www.mukavahanke.com/

Opettaja-lehden päätoimittaja on kirjoittanut aiheesta vuonna 2002 :
http://194.251.244.92/opettaja/ope0212/opaa.htm

Professori Lea Pulkkisen vastaus löytyy osoitteesta: http://194.251.244.92/opettaja/ope0234/kesk9.htm

Vihreiden kannanotto vuodelta 2003
http://www2.eduskunta.fi/fakta/ekryhma/vihr/200302kopo_ik.html



Kokopäiväkoulusta retorisesti (osa I) 25.52006

KOKOPÄIVÄKOULU on siis tämän kevään isoja koulutuspoliittisia teemoja. Eilisessä Hesarissa (24.5) oli Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriasioiden johtajan Anneli Kangasvierin mielipidekirjoitus otsikolla" Koulu ei voi korvata vanhempia."



Kauniin helatorstain kunniaksi tein jutulle pienimuotoisen retorisen analyysin. Tämänpäiväisen blogini on siksi kaksiosainen. Tämä ensimmäinen on teoreettinen viitekehys (:-)), jonka luotettavina lähteinä ovat eilisen Iltalehden arvertiaalilta näyttävä juttu Juhana Torkin kirjasta ja googlella tehty pikahaku hakusanoilla valtapuhe ja Juhana Torkki.

Torkki (s. 1977) tuli kuuluisaksi keväällä arvostellessaan presidenttien vaalipuheita. Hän on väitellyt teologian tohtoriksi tutkimalla Paavalin puheita. VALTAPUHE on Torkin tuoreen (2006) teoksen nimi, ja nimi on osuva. Kirjan alaotsikkona on Kuinka kuulijat vakuutetaan. Kirjoittaja haluaa opettaa suomalaisille, miten puhutaan hyvin ja vakuuttavasti. Suomalaiset eivät kuulema osaa pitää puheita; he pitävät esitelmiä. Hirttäydymme asiamäärään. Puhe on kuitenkin vuorovaikutustilanne, jonka tehtävänä on innostaa. Pelkät asiat eivät ratkaise, vaan mielikuvat. TORKKI kehottaa puhujaa miettimään kolmea asiaa: (1) mitä, (2) missä järjetyksessä ja (3) miten asiansa sanoo. MITÄ: Puheeseen kannattaa nostaa vain pari tärkeää teemaa. Puhetta ei kannata täyttää asialla. Kannattaa miettiä, mikä on puheen päämäärä juuri tälle yleisölle. MISSÄ JÄRJESTYKSESSÄ: Puhe pitää rakentaa. Hyvässä puheessa on selkeä aloitus, sisältö ja lopetus. Alkuun sopii hauska heitto, jolla puhuja herättää kuulijoiden mielenkiinnon. (Suomalaiset kuulema säntäävät liian nopeasti asiaan, luin netistä) Seuraavaksi tulee selkeä väite tai teesi, joka kantaa punaisena lankana yli koko puheen tyyliin ” Mielestäni suomalaisen työelämän suurin ongelma....”. Sitten seuraa argumentointi eli perustelu, jonka tulisi olla värikäs. MITEN: Torkin suosikin Björn Wahlroosin puheissa on kuulema lyhyet, kärjistetyt lauseet. Argumentoinnissa puhujan kannattaisi vedota omaan henkilöhistoriaan ja persoonaansa, kertoa tarinoita, herätellä tunteita ja heitellä iskulauseita. Elävissä puheissa on kielikuvia, sanaleikkejä ja sloganeita. Esimerkit ovat tuoreita. Torkin kerrotaan eräässä nettijutussa muistuttaneen vanhasta viisaudesta, että puheessa on oltava kolme vitsiä, paitsi hautajaispuheessa vain yksi.

Kokopäiväkoulusta retorisesti (osa II)

JA NYT Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriasioiden johtajan Anneli Kangasvierin mielipidekirjoituksen " Koulu ei voi korvata vanhempia" retoriseen analyysiin. Etsin vastausta kysymykseen, onko juttu torkkilais-retorisesti hyvä. Artikkelissa on selkeä VÄITE, teema, punainen lanka. Itse muovailen sen muotoon: "Kokopäiväkoulu on väärä ratkaisu väärin asetettuun ongelmaan. Todellinen ongelma on se, että yhteiskunta ei tue hyvää vanhemmuutta toimenpiteillään. Ja se, että perusopetusta ei resurssoida riittävästi." Jutun otsikko ei ole ehkä artikkelin keskeisin viesti, mutta otsikon on saattanut valita myös lehden toimittaja. Väite perustellaan perinpohjin. Kangasvieri ampuu ongelmaa alas arvoperustein: kokopäiväkoulusta tehty esitys kertoo arvojen kovenemisesta. Hänestä työelämän pitäisi joustaa, ei lasten. ”Oikea”, tärkeä tms. ongelma on perheen haasteet sovittaa yhteen työ ja hyvä vanhemmuus. Yhteiskunnan pitäisi tukea enemmän vanhempien mahdollisuuksia olla hyviä vanhempia. Kokopäiväkoulu ei tukisi vanhemmuutta, vaan päinvastoin siirtäisi vastuuta kasvatuksesta yhä enemmän kodeilta ja vanhemmilta kouluihin, yhteiskunnalle. Tämä olisi virheratkaisu, koska koulu tai yhteiskunta ei voi korvata vanhempia eikä ottaa vastuuta lasten harrastuksista. Ongelmanasettelussa on toinenkin virhe: esityksessä oletetaan, että lasten pahoinvointi on ratkaistavissa koulun rakenteilla. Pahoinvointi johtuu aikuisten kiireistä. Yhteiskunnan pitäisi tukea vanhemmuutta. Pienten lasten vanhempien pitäisi olla mahdollista käydä töissä ja huolehtia hyvin lapsistaan. Työelämän pitäisi joustaa, että vanhemmilla olisi enemmän aikaa yhdessäoloon lasten kanssa. Osoitettuaan näin ongelman "vääräksi" kirjoittaja tekee saman rarkaisulle; Hän rusikoi kokopäiväkouluidean pala palalta. Väite kuuluu: lasten koulupäivän pidentäminen ei ole kaikkien perheiden eikä lasten etu (eikä opettajien)- pikemminkin ratkaisu aiheuttaa pahaa. Argmentit ovat kovia: 1. Kaikki vanhemmat eivät halua kokopäiväkoulua. Vanhemmat haluavat olla hyviä vanhempia. Monet haluavat pitää lapset mahdollisimman suuren osa päivästä tutussa ja turvallisessa perhe- ja kotiympäristössä. 2. Kaikki lapset eivät halua kokopäiväkoulua. Kokopäiväkoulu ei välttämättä kiinnosta lapsia ja nuoria, vaikka se tuntuisikin meistä aikuisista hyvältä idealta. 3. Oppilaita kiinnostavan harrastustoiminnan lisääminen kouluun vaatisi huomattavia lisäresursseja: palkkarahaa, tiloja, välineitä, lisäjärjestelyjä kuljetuksiin. Ilman lisäresursseja koulusta pidennettyine koulupäivineen tulee lapsille todella ikävä paikka. Kangasvieri kysyykin: paljonko valtio on ajatellut rahaa tähän laittaa. 4. Kunnilla ei ole varaa maksaa tätä uudistusta. Kuntatalouden tilanne on jo kireä. Jos rahaa löytyisikin valtiolta kerhotoimintaan, sitä ei löytyisi opetuksen monipuolistamiseen ja virikkeiden luomiseen Jo nyt perusopetus kärsii rahapulasta. 5. Koulukerhoissa ei pystytä vastaamaan kunnianhimoisesti ja tavoitteellisesti harrastavien lasten tarpeisiin. Kuka tahansa ohjaaja ei heille kelpaa. 6. Lopuksi Kangasvieri ampuu alas jalustalle nostetun Mukava-hankkeen. Hän kyseenalaistaa ensiksi sen uskottavuuden: mukana oli vain seitsemän koulua. Ja sitten tulee pommi: Kokeilussa ei saatu näyttöä, että tällä tavalla olisi voitu puuttua syrjäytymisvaarassa olevien lasten ongelmiin. Kokeiluun käytettiin erittäin runsaasti rahaa- ja siitä huolimatta vain 67 % alakoulujen ja 60% yläkoulujen oppilaista halusi osallistua toimintaan. Toiminnan ulkopuolelle jäi juuri sellaisia oppilaita, jotka olisivat tarvinneet eniten tukea. Artikkelissaan Kangasvieri tarjoaa kokopäiväkoulun tilalle vaihtoehtoisia, hänestä parempia ratkaisuja: 1. vapaaehtoinen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulujen järjestämä kerhotoiminta ovat yksi ratkaisu lasten ja perheiden tarpeisiin. Niitä voidaan kehittää. 2. uusitaan tuntijako; Kangasvieri tekee tuoreen avauksen: Hän ehdottaa oppilaille mahdollisuutta painottaa joko taide- ja taitoaineita tai teoreettisia aineita, kuitenkin niin, että yleinen jatko-opintokelpoisuus säilyisi. Idea ottaisi huomioon lasten erilaiset kiinnostuksen kohteet, tukisi heidän vahvuuksiaan ja lisäisi heidän opiskelumotivaatiotaan (veto on ovela, taustalla on piiloajatus, jonka ne tunnistavat, jotka tunnistavat). Tällöin viihtyminen liittyisi oppimiseen. 3. suunnataan rahat perusopetuksen kehittämiseen. Suuria opetusryhmiä pitäisi jakaa pienemmiksi. Koulutiloja pitäisi remontoida. Opettajille pitäisi järjestää täydennyskoulutusta. 4. tuetaan vapaaehtoisjärjestöjä kerhojen järjestämisessä.

JUTUN SISÄLTÖ ihastutti minua, mikä toivottavasti yltä välittyy.
RAKENNE ei ole täysin kirkas. Itseasiassa väitteet ja argumentit etenevät lomittain (suomeksi sekaisin). Avaus on ehkä liian arkinen. Asiajärjestystä olisi voinut vaihdella. Retorisesti komea ratkaisu oli sijoittaa tuo MUKAVA-pommi loppuun. Tiivistys taitaa puuttua lopusta kokonaan.
KIELI on asiallista, kuten virkamiehelle sopii.

SUMMA SUMMARUM: Johtaja Kangasvieren mielipidekirjoitus on hyvin ajateltu. Juhana Torkin Valtapuheen teoreettisen viitekehyksen pohjalta väittäisin, että siitä olisi tullut vielä parempi kiinnittämällä enemmän huomiota rakenteeseen ja käyttämällä värikkäämpää, iskevämpää kieltä ja rikkaita kielikuvia.



Jotta koulupäivä eheytyisi   18.6.2006



Espoolaisvaltuutetut PIA KAUMA (sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen) ja SANNA LAUSLAHTI (suomenkielisen koulutuslautakunnan pj.) ovat esittäneet valtuustossa (ja tänä aamuna myös LänsiVäylässä), että ns. eheytettyä koulupäivää (eli kokonaiskoulupäivää) kokeiltaisiin yhdessä kokeilukoulussa Espoossa.
Pia Kauma

Sanna Lauslahti


Valtakunnallisessa, joskin suppeassa, kokeilussa saatiin positiivista näyttöä siitä, että lisäämällä koulupäivän sisään (tai reunoille) vapaaehtoista harrastustoimintaa, näissä toiminnoissa mukana olleiden (noin 70% oppilaista) koulupäivä piteni. Kun koulupäivä pitenee, lasten hyvinvointia uhkaava, liian pitkä yksinoloaika (joka oli se varsinainen syy, jonka vuoksi rouva Eeva Ahtisaari ja professori Lea Pulkkinen koko hankkeen käynnistivät) lyhenee. Kauma ja Lauslahti ovat realisteja, jopa inhorealisteja: He eivät usko, että työelämä muuttuisi lapsiperheiden kannalta joustavammaksi. Siksi on pyrittävä oikeaan suuntaan keinoilla, joihin voi vaikuttaa.

KOKEILUN KÄYNNISTÄMINEN on minusta hyvä idea kahdesta syystä: (1) Näyttää siltä, että poliittiset paineet koulupäivän pidentämiselle ovat todella kovat. Hallintokoneisto on vakavasti huolissaan oppilaiden pahoinvoinnista, ja jotain sille onkin tehtävä. Kansamme ikäjakautumasta johtuen jotain on myös tehtävä, jotta mahdollisimman moni myös pienten lasten vanhemmista saadaan pysymään työelämässä. (2) On tärkeää hankkia lisää kokemuksia uudesta koulupäivän mallista, ennen kuin se rykäytetään. Mukava-hankkeessa oli kuitenkin mukana vain seitsemän koulua. Oman espoolaisen kokeilun avulla pystytään tunnistamaan mahdollisimmat ongelmakohdat ajoissa ennen mallin levittämistä. Niinikään kokeilun avulla saadaan selkeämpi käsitys ratkaisun kustannusvaikutuksista, jotka nyt ovat hieman hämärät. Koska kokeilusta on väistämättä kustannuksia, on fiksua aloittaa yhdellä koululla. Ja jo ennen kokeilun käynnistämistä kannattaisi ehkä koota kokemuksia niiltä espoolaiskouluilta, joissa on jo pitkään ollut eheytetyltä koulupäivältä näyttävää toimintaa. Tällainen on esim. oma kouluni Auroran koulu. Jotta kokeilu onnistuisi mahdollisimman hyvin, tarjoan hyödynnettäväksi seuraavat neuvot. Koko mallin onnistumisen edellytys on, että vanhemmat voivat luottaa siihen, että lasten pidentynyt päivä on turvallinen.

NEUVO (1) Aivan ensimmäiseksi on määriteltävä, mitkä ovat kokeilun ONNISTUMISEN KRITEERIT. Onko hanke onnistunut, jos vapaaehtoiseen toimintaan osallistuu mahdollisimman moni oppilaista? Mukava-hankkeessa tavoitettiin noin 70 % oppilaista. Vai onko oleellisempaa, ketkä harrastutoimintaan osallistuvat: lapset, joilla ei ole aikaisemmin harrastuksia? Vai sellaiset lapset jotka hankkeen vuoksi luopuvat iltoihin sijoitetuista harrastuksista? Edellytetäänkö onnistumiselta, että kokeilukoulussa työssä käyvien vanhempien määrä kasvaa? Onko hanke onnistunut, jos siihen osallistuu sellaisten vanhempien lapsia, jotka eivät ole voineet mennä töihin, koska lasten koulupäivä on liian lyhyt? Riittääkö onnistumiseksi, jos harrastustoimintaan osallistuu sellaisten vanhempien lapsia, jotka muutenkin tekevät jo pitkää työpäivää ( ja joiden huono omatunto kevenee)? Onko hanke sitä onnistuneempi, mitä useampi lapsi lopettaa iltaharrastukset (tätä esitetään yhdeksi hyödyksi)? Onko hanke onnistunut vasta, kun perheet todella viettävät enemmän ilta-aikaa yhdessä ja vanhempien kiire kevenee? Kaikkien osallistujien tulisi tietää, mitkä ovat todelliset tavoitteet ja mitkä tavoitteista ovat vain retorisia (itse en esim. usko siihen, että koulujen harrastustoiminnalla voitaisiin korvata jääkiekkojoukkueen harjoituksia, ja näin tavoite lisätä perheen yhteistä ilta-aikaa on riskialtis onnistumisen kriteeri).

NEUVO (2) Toiseksi on pohdittava kriittisesti, mikä koulupäivän eheyttämisen PERUSRATKAISU valitaan. Periaatteessa minusta ratkaisuja on kolme. (A) Lisätään vapaaehtoinen harrastustoiminta koulutuntien perään. Tällöin haasteena on se, kuinka koulupäivät saadaan päättymään riittävän yhtä aikaa, jotta eri luokkien oppilaat voivat osallistua niihin. Jos tässä ei onnistuta ja iltapäiväkerhot alkavat esim. klo 15, on ratkaistava, missä ja kenen vastuulla oppilaat, joiden päivä päättyy aikaisemmin, odottavat kerhotuntien alkua. (B) Lisätään vapaaehtoinen harrastustoiminta koulutuntien eteen aamukerhoiksi. Tällöin koulu alkaisi niillä, jotka eivät osallistu vapaaehtoiseen toimintaan, esim. klo 10. Kaikkien koulupäivä siirtyisi iltapäivää kohti, millä olisi monia vaikutuksia. Pienten oppilaiden jo vakiintunut aamu- ja iltapäivähoito jakautuisi kaksiosaiseksi ( aamu+ iltapäivä). Malli vastaisi myös paineisiin sopeuttaa koulun alkamisaika muuttuneeseen päivärytmiin, jossa perheet menevät yhä myöhemmin nukkumaan. Tässä mallissa kerhon vetäjinä voitaisiin käyttää opettajia, joilla olisi siihen kiinnostusta. Osa opettajista aloittaa työpäivänsä mielellään mahdollisimman aikaisin. Aamuvapaiden hyödyntämiseen kannattaa paneutua, jotta tämä opettajaryhmä ei karkaisi kokeilukoulusta. Aamutunteihin voidaan hyödyntää YT-aikaa, ja esim. mahdollisesti tukiopetusta- mutta se tulisi ajoittaa niihin aamuihin, jolloin oppilas ei osallistu aamukerhoo. (C) Harrastustoiminta sijoitetaan keskelle päivää. Tämä oli hankkeen aluperäinen idea, jotta päivän raskautta voidaan huokoistaa. Tässä ratkaisussa haasteena on, kenen vastuulla oppilaat tuon pitkän tauon ovat. Kerhonvetäjien? Mitä ne lapset tekevät, jotka eivät osallistu harrastustunteihin. Ovatko he sittenkin yksin ja keskenään? Valvontavastuuta voidaan siirtää opettajille, mutta jotta virkavastuu syntyisi, tämä edellyttää, että valvonta on palkallista työaikaa. Ja kannattaako lisärahoitus suunnata valvontaan?

NEUVO (3) Eheytetyn koulupäivän tarkoitus on lyhentää aikaa, jonka lapset viettävät YKSIN KESKENÄÄN ja ovat alttiina huonoille vaikutuksille. Tästä näkökulmasta on ensisijaisen tärkeää ratkaista, kuinka vapaaehtoiseen toimintaan saataisiin osallistumaan ne lapset, jotka ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa. Mukava- hankkeessa tässä ei onnistuttu. Tämä edellyttää, että harrastustoiminta vastaa tämän ryhmän tarpeita (esim. hip-hop-tanssi? Ohjattu skeittailu? ).

NEUVO (4) Koska koulupäivän eheyttäminen tapahtuisi pääsääntöisesti muiden kuin opettajien vetämien kerhotuntien avulla (näin esitystä luen), haasteeksi muodostuu taitavien ja lapsia innostavien vetäjien löytäminen. Kauman ja Lauslahden esityksessä vetäjät saataisiin poikkihallinnollisen yhteistyön avulla. Hyvä idea. Itse ehdottaisin, että kokeilussa hyödynnettäisiin myös kokeilukoulun opettajia. Heissä on upean paljon osaamista ja myös intoa kerhojen vetämiseen.

NEUVO(5) Varsinkin kunnianhimoisesti omaan harrastukseensa ( esim. joukkueurheilu tai soitinopetus) suhtautuvien lasten osalta on vaativa tehtävä löytää koulukerhoihin riittävän ammattitaitoisia vetäjiä. Minusta kannatta huolellisesti harkita, pyritäänko tähän todella. Paremminkin tavoitteena voisi olla ulottaa vakavat harrastukset (esim. soitinopetus) myös sellaisten lasten pariin, joilla olisi intoa, mutta joiden vanhemmat eivät jostain syystä vie lastaan harrastukseen.

NEUVO (6) Tärkeää on perehtyä koulupäivän eheyttämisen kustannusvaikutuksiin. Oppilaita kiinnostavan harrastustoiminnan lisääminen kouluun vaatii palkkarahaa, tiloja, välineitä, lisäjärjestelyjä kuljetuksiin, korvauksia toiminnan koordinoinnista aiheutuvasta työstä jne. Kokeilukoulun henkilökunta tarvitsee koulutusta hankkeeseen, jotta Mukavassa saadut hyvät käytänteet (esim. vanhempien ja lapsen kanssa laadittu VAPSU-suunnitelma) eivät unohtuisi. MUKAVA-kokeilussa ylimääräistä rahaa tarvittiin 1 261 800 euroa kolmen vuoden ajan. Kun kouluja oli seitsemän, yhden vuoden kustannukset/koulu olivat 60 086 euroa. Summa on suuri. Kuinka paljon kokeiluun ollaan Espoossa valmiita sijoittamaan? Entä jatkossa, jos kokeilu onnistuu? Mistä rahat kokeiluun (ja myöhemmin) otettaisiin? Löytyisikö tähän ylimääräistä rahaa (kuten aikanaan TVT-hankkeeseen)? Hanketta ei voida mielestäni rahoittaa leikkaamalla varat opetukseen tarkoitetuista määrärahoista. Onko tarkoitus, että vanhemmat maksavat lastensa harrastustoiminnasta jonkin osan? Jos rahoitusasiat saadaan uskottavaan kuntoon, en epäile, etteikö vapaaehtoista kokeilukoulua löydy.

NEUVO (7) Opettajien työkuvan ja työehtojen kannalta yksinkertaisin malli on se, jossa harrastustoiminta sijoitetaan iltapäivään. Jos kuitenkin päädytään muihin malleihin, on tärkeää kunnioittaa myös opettajien toiveita. Jossain esitetty ajatus, että koulupäivän keskelle sijoitettaisiin opettajille palkaton iltapäivätuntien odotteluaika (1-2 tuntia) johtaa varmasti yhteenottoon ammattijärjestön kanssa. Keskelle päivää voidaan sijoittaa palkallinen tauko kokoamalla se pitämättä jätettävistä välitunneista.

NEUVO (8) Rahoitukseen saattaa liittyä myös pieni juridinen ongelma, joka kuitenkin kannattaa selvittää. Kuuluisassa Etelä-Suomen Lääninhallituksen päätöksessä oli (niin muistan) kohta, jossa pidettiin laittomana sitä, että yhden oppilaan retkikulut maksetaan koulun rahoista ja muut maksavat itse. Uhkaako samanlainen tuomio Espoosta, jos kaikki eivät osallistu kunnan varoin rahoitettavaan toimintaan?

NEUVO (9) Ja lopulta, kun edellä esitettyihin haasteisiin on löydetty vastaus, on uskallettava vertailla hahmottuvaa mallia kaikkein yksinkertaisimpaan vaihtoehtoon. Varsinkin alaluokilla espoolaislasten koulupäivät ovat lyhyitä, ihan kuten Kauma ja Lauslahti kirjoittavat. Uuteen opetussuunnitelmaan siirryttäessä 2004 päivä lyheni entisestään, koska oppilaiden viikkotuntimäärää leikattiin monissa espoolaiskouluissa. Eheytetyn koulupäivän mallia kannattaisi vielä ennen kokeilun käynnistämistä verrata ratkaisuun, jossa oppilaiden koulupäivää pidennetäisiin lisäämällä espoolaiskoululaisten perusopetuksen viikkotuntimäärää. Yhden vuosiviikkotunnin hinta/luokka kohtaan olisi noin 1000 euroa. Mukava-hankkeessa yhden vuoden SITRALTA saatu tuki/koulu oli 60 086 euroa. Se vastaa karkeasti 60 vuosiviikkotunnin hintaa ja esim. Auroran koulun osalta 10 %:n kasvua tuntikehykseen. Jokainen koulumme luokka saisi tuolla rahalla karkeasti yhden tunnin lisää opetusta joka päivä. Liikkumavara voitaisiin suunnata juuri harrastustyyppisiin taito- ja taideaineisiin. Kun ne sijoittuisivat keskelle oppilaiden koulupäivää, muutoin raskas koulupäivä huokoistuisi näinkin. Mikäli kaikkien lasten koulupäivän pakkopidentäminen ei tunnu houkuttelevalta, voitaisiin vastaava ylimääräinen summa suunnata esim. iltapäivisin pidettäviin kerhotunteihin. Mukava-hankkeen mukaisin resurssien Aurorassa pystyttäisin yhdeksänkertaistamaan koulun kerhotoiminta nykyisestä! Mutta ehkä tämä ratkaisu on liian yksinkertainen :-) Vai olisiko, hyvät Kauma ja Lauslahti?

Martti Hellström
Juttu lähetetty myös LänsiVäylän sähköiselle keskustelupalstalle.

Valtuustoaloite

Turvallinen iltapäivätoiminta -TIP-pilottihanke on käynnistetty 16.6.2006 tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta.  Aloitteen tekivät  Sanna Lauslahti ja Pia Kauma. Molemmat Kokoomuksesta. Lisäksi syksyllä 2006 Lauslahti  Maria Guzeninan kanssa  teki aloitteen iltapäiväkerhotoiminnan ulottamisesta 3-6 luokkalaisiin. Aloite liittyi Kauman kanssa jätettyyn aloitteeseen, jossa tavoitteena on lapsille turvallinen iltapäivä.

Valtuustoaloitteessa  esitettiin toivomus, että Espoossa lähdetään kokeilemaan yhdessä koulussa ns. eheytettyä koulupäivää. Hankkeen tavoitteena oli lisätä lasten turvallisuutta vähentämällä oppilaiden kouluajan ulkopuolella ilman aikuisten ohjausta viettämää aikaa ja liittämällä oppilaille vapaaehtoista vapaa-ajan toimintaa koulupäivän jatkeeksi. Lisäksi tavoitteena oli ehkäistä syrjäytymistä laskemalla harrastuskynnystä sekä helpottaa lasten vanhempien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista siten, että perheille jäisi iltaisin enemmän yhdessäoloaikaa. Kokeilu oli tarkoitus toteuttaa poikkihallinnollisena hankkeena, jossa ovat mukana opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimi. Lisäksi valtuustoaloitteessa toivottiin, että kokeilun lopputuloksena syntyisi ehdotus jatkotoimenpiteistä sekä määrittely espoolaisesta mallista turvalliselle ja eheälle koulupäivälle.

Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuonna 2006 tekemässä sisäisessä selvityksessä kokeilukouluksi ilmoittautui Auroran koulu. Auroran koulussa vuodesta 1992 alkaen toteutettu ns. päivänkehäjärjestelmä on ollut yksi eheytetyn koulupäivän alkuaihioita.

Suomenkielinen opetuslautakunta totesi 31.8.2006 pidetyssä kokouksessa lausuntonaan, että se suhtautuu valtuustoaloitteeseen myönteisesti. Kyseessä on erittäin merkittävä lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn vaikuttava koulutuspoliittinen hanke. Ns. eheytetystä koulupäivästä on saatu muualla valtakunnassa hyviä kokemuksia, joita lautakunnan käsityksen mukaan voidaan hyödyntää. On kuitenkin perusteltua vielä kokeilla toimintaa, koska aiemmissa kokeiluissa ei ole ollut mukana espoolaiskouluja, eikä Espoolla ole ennestään tällaisen toiminnan vaatimia hallintojärjestelmiä. Myös kustannusvaikutuksia varten tarvitaan lautakunnan mielestä kokemustietoa.

Opetuslautakunta tuki aloitteessa esitettyä ajatusta toteuttaa hanke osin poikkihallinnollisena.
Opetuslautakunnan näkemyksen mukaan on tärkeää vahvistaa linkkiä koulun ja vapaa-aikatoimintojen välillä koulun omalla kerhotoiminnalla.


Eheytetty koulupäivä 18.10.2006

LUOVUUSTYÖRYHMÄ ehdotti eilen ministeri Saarelalle Suomeen ns. eheytettyä koulupäivää. Koulupäivä pitenisi, mutta muuttuisi samalla nykyistä vapaamuotoisemmaksi. Luovuustyöryhmä oli huolissaan suomalaisten nuorten ja lasten mahdollisuuksista ilmaista itseään ja kasvaa luoviksi aikuisiksi - ei siis niinkään yksinäisistä iltapäivistä. Lääkkeeksi se ehdotti myös aikuisten kasvatusvastuun lisäämistä.

LUOVUUSstrategian yhteistyöryhmän puheenjohtajana oli Sitran yliasiamies Esko Aho. Sitra rahoitti ns. Mukava-hankkeen, jossa seitsemän koulua kokeili kokonaiskoulupäivää vuosina 2002–2005.

ESITETYSSÄ muodossa eheytetty koulupäivä olisi suuri koulutusuudistus. Oppilaiden lukujärjestykseen lisättäisiin oppituntien väliin harrastustoimintaa ( kuten meillä Aurorassa siestalla, mutta ilmeisesti vielä pidemmäksi aikaa). Tämä koulupäivän keskelle jäävä aika ei olisi yhtä koulumaista ja ohjattua kuin nykyisin. Hyvänä tarkoituksena on lisätä taito-, taide- ja ilmaisukasvatusta ilman, että muiden aineiden määrästä tai tasosta pitäisi tinkiä. Mutta ongelmia myös riittää. Niistä pienin ei ole raha. Sitran kokeilussa tarvittiin lisärahoitusta 200 euroa/oppilas vuodessa. Auroran koulussa se tarkoittaisi 60 000 euroa. Noin mittakaavan vuoksi: Samalla summalla saisi jokaiselle luokalle 4 tuntia lisää opetusta viikkossa tai voisi kaksinkertaistaa koulun tarvikemäärärahat.

AURORA on lupautunut kokeilemaan ensi lukuvuonna samalla nimellä kutsuttua "eheytettyä koulupäivää". Myöhemmin on alettu puhua tarkemmin turvallisesta iltapäivästä, koska nyt hahmottuvassa mallissa satsattaisiin vapaehtoiseen iltapäivään sijoittuvaan kerhotoimintaan. Mallia on esitelty mm. lautakunnan puheenjohtajalle, joka kirjoittaa siitä omassa blogissaan seuraavasti:

" 6.10.-8.10. Risteilyä Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattijärjestön kanssa. Olin odottanut risteilyä jo pitkään. Risteilyn aikana on mahdollista kuulla koulujen kenttätason kuulumisia ja käydä kunnon keskusteluita. Mukana oli jokaisesta puolueesta edustajia. Auroran koulun rehtori Martti Hellström esitteli meille turvallisen iltapäivän kokeilumallia, joka on lähtenyt Kauman Pian ja minun valtuustoaloitteesta "Eheytetty koulupäivä, jossa haetaan Espoolaista mallia". Martin malli tavoitteena on antaa mahdollisuus lapsille turvallisen iltapäivän viettoon koululla. Järjestäminen nojautuu vapaa-ehtoiseen ja poikkihallinnollisen toimintaan sekä nivoo muita toimijoita koulun toiminnan sisään. Se toteuttaa täydellisesti ajatusta koulun roolista lasten kyläkeskuksena, jossa tehdään yhteistyö koulun ja harrastustoiminnan välillä."



Eheytetyn koulupäivän ongelmana väärä retoriikka 01.12.2006

EDUSKUNTAVAALIEN yhdeksi koulutuspolittiiseksi teemaksi veikkaan ns. eheytettyä koulupäivää. Kyseessähän on professori Lea Pulkkisen aikanaan rouva Eeva Ahtisaaren kanssa herättämästä ideasta vähentää lasten keskenään ilman aikuisten valvontaa viettämää iltapäivän riskiaikaa. Nykyisen hallituksen aikana on jo toteutettu lakisääteinen aamu- ja iltapäivähoito 1-2-luokkalaisille ja erityisoppilaille, joko on kunnille ja huoltajille vapaaehtoinen. Kunta saa periaatteessa siihen tukea 57 % kustannuksista. Nykyisen opetusministerin aikana on myös käynnistetty seuraavan vaiheen valmistelu. Seuraava vaihe on ns. eheytetty koulupäivä. Sen pilottina toimi kolmivuotinen Sitran rahoittama ns. Mukava-hanke.

EHEYTETYN KOULUPÄIVÄN IDEA herättää paljon tunteita. Me opettajat tunnemme hieman katkeruutta. 90-luvulla kouluilta vietiin koulujen kerhotunnit ja muutenkin leikattiin koulujen toimintamahdollisuuksia. Nyt kun lapsimäärän vähetessä olisi ollut mahdollisuuksia satsata nimenomaan kouluopetuksen laatuun: pienempiin ryhmiin jne. luokkakokoja kasvatetaankin kouluja lakkauttamalla ja ylimääräiset rahat ohjataan koululaisten hoitoon ei opetukseen. Eheytetyn koulupäivän yhteydessä ollaan  lisäksi muuttamassa koko koulun perustehtävää. Aikaisemmin koulu keskittyi ns sivistykseen (kuten museot, taidelaitokset), nyt perusxhtehtäväksi on muovautumassa laajempi HYVINVOINTI.

LISÄKSI uudistuksen voi perustellusti pelätä (monen hyvän asian rinnalla) lisäävän entisestään jo nyt ylikuormittavaa työtä. Erityisesti uudessa ajattelussa pelottaa rehtorin vastuun kasvu. Kun rehtori on tähän saakka vastannut koulun toiminnasta pääasiassa  koulun oppituntien aikana, hänen vastuunsa laajenisi nyt klo 17 saakka. Henkilöstön  rekrytointi iltapäiväohjaajiksi, heidän valvontansa, henkilöstöasioiden hoito, sijaiten järjestäminen jne. ei ole mikään pikkuasia. Periaatteessa koulun toiminta-aika pitenisi karkeasti uudessa mallissa keskimäärin viidesta tunnista keskimäärin yhdeksään. Jokainen ymmärtää, mitä se merkitsee.

YLLÄTTÄEN myös monet vanhemmat ovat nousseet vastustamaan hanketta. Toiset poliittisista syistä. Heistä työelämän kohtuuttomiin lisävaatimuksiin tulee vastata muuttamalla työelämää. Toiset kasvatuksellisista syistä. Heistä kotien kasvatusvastuuta ei saa enää ohentaa. Toiset siksi, että hanke on ymmärretty väärin- tai siitä on ikäänkuin tiedotettu väärin. Siksi olikin mukava lukea Lea Pulkkisen artikkeli "Eheytetty koulupäivä lisää viihtyvyyttä" Helsingin Sanomista 27.11.2006. Siinä hän vastaa varsin hyvin esitettyihin ongelmakohtiin.

TOIMINTAMALLI  on vuosien varrella hioitunut. Siinä on  erotettu  toisistaan hoitoryhmät ja harrastekerhot. Pulkkinen  kuvaa idean tämän hetkistä vaihetta näin:

 " Eheytetty koulupäivä tukee kodin, koulun ja työelämän yhteensovittamista. Aamu- ja iltapäiväryhmät sekä harrastuskerhot kytketään koulun perustoimintaan siten, ettäosallistuminen on vapaaehtoista, lapsen ja perheen tarpeista riippuvaa. Aamu- ja iltapäiväryhmässä (hoitoryhmä MH) lapsi lepäilee, ulkoilee ja puuhailee toisten oppilaiden kanssa aikuisen turvallisessa ohjauksessa koulussa tai sen pihapiirissä. Lapsi saa sen puittessa perushuolenpidon (välipalan (ja) lähettämisen harrastekerhoon. Harrastekerho keskittyy johonkin taitoalueeseen, jolla oppilas voi kehittyä ja saada tekemisen ja onnistumisen iloa. Valinnaisia kerhoja. Ohjaajina: opettajat, nuorisotyöntekijät, taidealojen harrastajat, ammattilaiset, vanhemmat. Harrastekerhoihin voivat osallistua nekin, joilla ei ole vanhempien työaikojen takia tarvetta osallistua aamu- ja iltapäiväryhmiin. Lapsella voi olla harrastuksia myös iltaisin. Monille oppilaille iltapäivisin järjestetty harrastustoiminta riittää, jolloin illat jäävät perheen yhteiseksi ajaksi."

MIELENKIINTOISTA KYLLÄ Pulkkinen ei enää puhu keskelle päivää sijoitetuista kerhoista, joilla koulupäivää huokoistettiin Mukava-kokeilun aikana. Syynä on varmaankin sen oivaltaminen, että iltapäivään sijoittuvassa kerhotoiminnassa toteutuu paremmin vapaaehtoisen osallistumisen periaate, eikä koulupäivää ole pakko pidentää kaikkien osalta. Moni kun on vastustanut juuri sitä.

EDELLEEN huomaan, että Pulkkisen tavassa esitellä ideaa on yhä eräitä retorisia yksityiskohtia, joita kannattaisi pohtia. Hän perustelee hanketta esim. väitteellä " eheytetty koulupäivä lisää viihtyvyyttä". Hmmm. Kannattaisiko sanoa: hankkeen tavoitteena on lisätä/ tai se on lisännyt kokeilussa viihtyvyyttä. Nöyryyttä.  Toinen pieni ongelma liittyy siihen, että Pulkkista eivät juuri  rahahuolet näytä  painavan. Hän maalaa eheytetystä koulupäivästä kuvaa, joissa lapset aidosti voivat valita itseään kiinnostavaa kerhotoimintaa. Jos jokainen oppilas saisi yhden kerhotunnin viikossa 15 oppilaan ryhmässä, esim. Auroran koululle tarvittaisiin lisärahoitusta 20 * 30 euroa = 600 euroa viikossa eli 22800 euroa. Jo siis yhden kerhotunnin järjestäminen viikossa vastaa noin 30 % koko Auroran koulun oppikirja-tarvike jne. budjetista. Ja edelleen lapsilla olisi tyhjät iltapäivät klo 13.30-17 välisenä aikana 16,5 tunnin ajan!!! Pulkkinenarvioi, että jo 100 eurolla/oppilas toiminta sujuisi hyvin. Niinpä. Auroran koululla se tarkoittaisi 31 000 euron lisärahoitusta. Mutta jos lisärahaa ei tule, niin kerhoihin hakeutuminen jää riippuvaiseksi vanhempien maksuista.

PULKKINEN on myös pohtinut, millä kulut saadaan pidettyä kurissa. Hänen keinojaan ovat (1) käyttää hyväksi olemassaolevien koulujen tiloja (LP olettaa, että ne saadaan ilmaiseksi? Mitenhän mahtaa olla: kiinteistopuoli taitaa nostaa vuokria), (2) kunnan palvelurakenteita, esim. nuoriso- liikunta-kulttuuri-sosiaalitointa (Mitenhän mahtaa olla; Espoossa ajettu alas, ei siellä ole löysää), kolmatta sektoria (siis järjestöjä- eikö pääosa järjestöihmisistä ole töissä- muillehan pitää maksaa palkkaa) jne.

YKSI halpa keino on ns. avoimien ovien aamu- ja iltapäivätoiminta, johon oppilaat voivat osallistua kaikilta luokka-asteilta ja josta käsin he voivat osallistua valitsemiinsa harrastekerhoihin.

AURORAN ns. turvallisen iltapäivän kehittely jatkuu joulukuun puolivälissä pidettävällä kokouksella. Tammikuussa tarkoitus on kartoittaa oppilaitten ja vanhempien ajatuksia ja toiveita iltapäiväkerhoista. Perusmallimme on edelleen kolmiosainen: (1) Kerhoisäntä-toiminta 12.45- 15.00, joka tuo mieleen ”leikkikenttätoiminnan” (vastaa siis Pulkkisen heittämää avoimien ovien halpamallia) (2) Välipalatoiminta 15.00-15.30 ”kahvila” ja (3) Harrastuskerho-toiminta 15.30-17, jota voi havainnollistaa ”lasten työväenopistoksi”.

ERITYISEN HAASTEEN meille tuo lautakunnan vaatimus kustannusneutraalisuudesta.
Martti Hellström


Eheytetty koulupäivä ? lasten hyvinvointiko 29.12.2006
Länsiväylä 24.12.


Eheytetty koulupäivä – lasten hyvinvointiko?

Opetusministeri Antti Kalliomäki on viime aikoina useaan otteeseen tuonut julki huolensa lasten ja nuorten viihtymättömyydestä koulussa. Hänen ratkaisunsa on eheytetty koulupäivä, joka tarkoittaa aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentamista, erilaisten harrastustoimintojen ja liikuntahetkien nivomista keskelle koulupäivää ja ruokailutauon pidentämistä. On tietysti hyvä, että koululaisten hyvinvoinnista ja viihtymisestä ollaan kiinnostuneita. Samalla voi kuitenkin kysyä, onko koulupäivän rytmityksen muuttaminen ja sen pidentäminen oikea ratkaisu siihen, että koululaiset joutuvat vanhempiensa työkiireiden vuoksi olemaan paljon yksin. Työelämän vaatimukset kasvavat ja ratkaisu haetaan lapsen arkipäivän joustoista ja rakenteista.

Hankalasti ratkaistavia kysymyksiä olisivat myös koulujen tila- javastuukysymykset. Esimerkiksi mielekästä liikuntaa voi harrastaa tilojen niin salliessa ja pätevien vetäjien ohjauksessa. On ilmeistä, että toimijoiden määrän kasvaessa monet käytännön järjestelyt ovat usein ahtaissa kouluissa melkoisen vaikeasti ratkottavissa.

Kokonaiskoulupäivä, joksi suunnitelmaa myös kutsutaan, on kasvatusvastuun ulkoistamista. Ajatuksena on, että koulu ja yhteiskunta yhä enemmän korvaavat vanhemmat kasvattajina. Miksei pohdinnan lähtökohtana ole ajatus, mitä yhteiskunta voisi tehdä vanhemmuuden edistämiseksi? Silloin tarkastelun kohteeksi tulisivat arvostuskysymykset ja ratkaisujen hakeminen työelämän joustoista niin, että vanhemmilla olisi enemmän aikaa yhdessäoloon lastensa kanssa. Pienet lapset viettävät jo nyt pitkän päivän erossa kodistaan ja vanhemmistaan. Miksei haeta malleja tai järjestetä hankkeita, missä yhteiskunnan tuella ja vanhempien vastuuta korostaen luodaan lapsille mahdollisuus olla enemmän vanhempiensa kanssa. Siihen en usko, että eheytetyn koulupäivän mallilla voitaisiin mitenkään merkittävästi puuttua syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten ongelmiin.

Oppilaiden osallistuminen kouluyhteisön toiminnan muokkaamiseen lisää kouluviihtyvyyttä. Vertaissovittelusta riitatilanteissa ja eri-ikäisten oppilaiden keskinäisestä valistustoiminnasta on jo paljon myönteisiä kokemuksia. Koulujen kehittämisen painopisteitä voisikin hakea oppilaiden aktivoimisen ja vastuuttamisen suunnalta.

On erikoista, että ensin valtiovallan ohjauksessa tuntijaon uudistuksen yhteydessä taito- ja taideaineiden opetusta vähennetään ja tämän jälkeen tähän vedoten perustellaan tarvetta eheytettyyn koulupäivään! Jatkossa uudistaisinkin tuntijakoa uudelleen taito- ja taideaineiden suuntaan. Lisäksi panostaisin koulujen järjestämiin vapaaehtoisiin kerhoihin. Myös aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäisin edelleen vapaaehtoisuuden pohjalta paikallisten tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi Espoossa erilaiset vapaaehtoisjärjestöjen teemakerhot iltapäivisin ovat hyvin suosittuja. Koululle osoitetut lisämiljoonat, niitähän eheytetty koulupäivä joka tapauksessa edellyttää, sijoittaisin suoraan opetukseen ja kouluterveydenhuoltoon.

JARMO JÄÄSKELÄINEN
Kirjoittaja on espoolainen luokan-pettaja ja kaupunginvaltuutettu
(kok)



Jarmo Jääskeläisen kirjoitus LV 24.12.  
Martti Hellströmin vastaus:

Eheytetty koulupäivä on poliittinen ratkaisu

ESPOOLAINEN KANSANEDUSTAJAEHDOKAS (kok) Jarmo Jääskeläinen sai jouluaaton Länsiväylässä mukavasti tilaa kirjoitukselleen "Eheytetty koulupäivä – lasten hyvinvointiko?". Koska kimmokkeen jutulle on osittain antanut käynnissä oleva turvallisen iltapäivä-hankkeen suunnittelun käsittely Espoon kaupunginvaltuussa, juttu ansaitsee ainakin esittelyä. Pitäisihän tuo hanke toteuttaa nimenomaan meillä Aurorassa.

JÄÄSKELÄINEN siis vastustaa eheytettyä koulupäivää. Hän on ymmärtääkseni samaa mieltä päämäärästä: lasten hyvinvoinnin edistämiselle ja viihtymättömyydelle koulussa on tehtävä jotain. Sen sijaan keinoista hän on eri mieltä.

PERUSRATKAISUN Jääskeläinen välittää lukijoille ihan oikein. Kalliomäen ajamaan eheytettyyn koulupäivään kuuluu
(1) aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentamista,
(2) erilaisten harrastustoimintojen ja
(3) liikuntahetkien nivomista keskelle koulupäivää ja
(4) ruokailutauon pidentämistä. Joko kaikkia niitä tai osia.

Jääskeläinen ainakin kysyy (ellei vastusta), onko oikein hakea ratkaisua siihen, että koululaiset joutuvat vanhempiensa työkiireiden vuoksi olemaan paljon yksin, kun työelämän vaatimukset kasvavat, lapsen arkipäivän joustoista ja rakenteista koulupäivän rytmitystä muuttamalla ja sitä pidentämällä. Kysymys on tosi tärkeä. Oikeinhan se ei ole, mutta vastakysymys kuuluu: onko realistista olettaa, että työelämä työvoimapulan uhatessa joustaisi niin, että pahimmillaan 500 000 isää tai äitiä jäisi iltapäiviksi kotiin hoitamaan itse koululaisiaan.

Jääskeläinen perustelee vastustustaan teholtaan kasvavilla argumenteilla. Ensin hän luettelee hankalasti ratkaistavia käytännön kysymyksiä (1) koulujen tila- ja (2) vastuukysymykset. Mielekäs liikunnan harrastus vaatii tiloja ja pätevien vetäjien ohjausta. Koulut ovat jo nyt ahtaita. Toimijoiden määrän kasvaessa monet käytännön järjestelyt ovat melkoisen vaikeasti ratkottavissa. Näin on. Lisäksi Jääskeläinen (3) ei usko, että eheytetyn koulupäivän mallilla voitaisiin mitenkään merkittävästi puuttua syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten ongelmiin. Se onkin iso haaste.

SITTEN Jääskeläinen räjäyttää parhaan argumenttinsa. Hän esittää, että (4) "kokonaiskoulupäivä...on kasvatusvastuun ulkoistamista". Se, ajatus, että koulu ja yhteiskunta yhä enemmän korvaavat vanhemmat kasvattajina. Hieno veto.

MITÄ Jääskeläinen sitten tarjoaa vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi lisätä lasten hyvinvointia ja viihtyvyyttä koulussa? Hän kysyy: " Miksei pohdinnan lähtökohtana ole ajatus, mitä yhteiskunta voisi tehdä vanhemmuuden edistämiseksi?" Silloin tarkastelun kohteeksi tulisivat arvostuskysymykset ja ratkaisujen hakeminen työelämän joustoista niin, että vanhemmilla olisi enemmän aikaa yhdessäoloon lastensa kanssa. Pienet lapset viettävät jo nyt pitkän päivän erossa kodistaan ja vanhemmistaan. Miksei haeta malleja tai järjestetä hankkeita, missä yhteiskunnan tuella ja vanhempien vastuuta korostaen luodaan lapsille mahdollisuus olla enemmän vanhempiensa kanssa." Niin, miksei? Kyllä Jääskeläinen sen tietää. Siihen ei ole varaa. Ei rahan vuoksi eikä suomalaisen ikärakenteen vuoksi.

JÄÄSKELÄINEN listaa vaihtoehtoisia keinoja:
(1) Oppilaiden osallistuminen kouluyhteisön toiminnan muokkaamiseen lisää kouluviihtyvyyttä.
(2) Vertaissovittelusta riitatilanteissa ja eri-ikäisten oppilaiden keskinäisestä valistustoiminnasta on jo paljon myönteisiä kokemuksia. Niinpä hän esittääkin, että koulujen kehittämisen painopisteitä voisikin hakea oppilaiden aktivoimisen ja vastuuttamisen suunnalta.
(3) Jatkossa Jääskeläinen uudistaisi tuntijakoa uudelleen taito- ja taideaineiden suuntaan. Hänestä ( ja monesta muustakin) on erikoista, että ensin valtiovallan ohjauksessa tuntijaon uudistuksen yhteydessä taito- ja taideaineiden opetusta vähennetään ja tämän jälkeen tähän vedoten perustellaan tarvetta eheytettyyn koulupäivään!
(4) Lisäksi Jääskeläinen panostaisi koulujen järjestämiin vapaaehtoisiin kerhoihin ja
 5) järjestäisi aamu- ja iltapäivätoiminnan edelleen vapaaehtoisuuden pohjalta paikallisten tarpeiden mukaisesti. Esimerkikkinä hän mainitsee, että Espoossa erilaiset vapaaehtoisjärjestöjen teemakerhot iltapäivisin ovat hyvin suosittuja. Ja sitten jälleen nousevan tehon oppia opettaen huippuargumentti:
(6) Jääskeläinen sijoittaisi kouluille suoraan opetukseen ja kouluterveydenhuoltoon eheytetyn kouluopäivän tarvitsemat lisämiljoonat.

Ehdotukset ovat vallan hyviä. Vaikka eivät ihan uusia. Demariopetusministerien aikana on toteutettu pienemmille oppilaille lakisääteinen oikeus aamu- ja iltapäivään (vapaaehtoisena ja vapaahtoisjärjestöjen toteuttamana, kuten J ehdottaa). Oppilaskunnat on kirjattu jälleen lakiin (osallisuus). Kiusaamisen ehkäisemiseksi on käynnistetty ns. KIVA-hanke (johon mahtuu J:n esittämä vertaissovittelu). OAJ on vaatinut jo vuosia koulujen oman kerhotuntiresurssin palauttamista- mutta kaikilla kunnilla rahat eivät riitä edes perusopetuksen asialliseen järjestämiseen. Tuntijaon uusimista ovat opettajat vaatineet jo pitkään, mutta suomalaiseen politiikkaan ei kuulu virheiden tunnustaminen, ei edes viinaveron kaltaisissa kysymyksissä. Siksi tuntijakoa uusitaan seuraavan kerran about 2010.

MINÄ EN ole poliitikko, mutta sen verran politiikasta ymmärrän, että eheytetty koulupäivä on poliittinen kysymys. PRO PERUSKOULU 2007-blogista näkee, kuinka idean kannatus on SDP:n ehdokkaiden keskuudessa vankkumaton. Vastustus on kovinta Kokoomuksessa, joskin sielläkin on idean kannattajia. Eheytetty koulupäivä on kirjattu koulutuspolittiisiin ohjelmiin, jotka tietääkseni eduskunta on hyväksynyt. Eikö? Kummallisesti sinne kirjatut asiat ovat tavanneet toteutua. Ehkä siksi, että niiden takana on keskeinen virkamieskoneisto.

Varmasti kysymys on  arvoista. Kokoomus arvostaa kotikasvatusta ja demarit kai enemmän ammattilaiskasvatusta (mm. päiväkoteja). Kokoomus arvostaa vapautta valita, demarit subjektiivisia oikeuksia. Kysymys on omien äänestäjien tarpeista. Oletan, että juuri demarit kokevat, että lasten pahoinvoinnin ja yksinäisten iltapäivien riskien vähentäminen edistävät juuri heidän kannattajiensa elämänlaatua. Ja että eheytyn koulupäivän kaltainen rakenne olisi heille hyvä. Ja eikö juuri siksi politiikkaa tehdä?

MINÄ EN OLE myöskään kansantalousihminen, mutta sen verran ymmärrän, että  kunnille ei kovin herkästi myönnetä lisärahoja ohjaamatta niitä selvästi johonkin uuteen ja näkyvään. Taustalla on näkemys, että kunnat ovat Molokin kitoja, jotka tuhlaavat kaiken minkä saavat. Uudet hankkeet ovat "uusi" tapa ohjata kuntia korvamerkityillä rahoilla, kun muutoin kuntien vapautta ei haluta rajoittaa.

JA LOPULTA kysymys on rahasta. SITRAN tukemassa hankkeessa ns. kokopäiväkoulut saivat ylimääräistä tukea 100-200 euroa/oppila/vuosi. Summa on suuri. Aurorassa se tarkoittaisi 30 000- 60 000 euroa. Summa on kuitenkin tosi pieni, jos sitä vertaa siihen summaan, mitä tarvittaisiin, että pienen lapsen isä tai äiti oikeasti voisi tulla kotiin, kun lapsen koulupäivä päättyy (esim. klo 12). Menetetyn palkan subventointiin tarvittaisiin kai 1000 kuussa eli 13 000 euroa vuodessa.

Ja kuten me kaikki tiedämme valtakunnan ykköshaaste on saada ihmiset pysymään töissä. En usko, että Suomella yksinkertaisesti olisi varaa siihen, että peruskoululaisten vanhemmat jäisivät iltapäiviksi kotiin. Peruskoululaisia on noin 500 000!

AURORAAN suunniteltu kokeilu turvallisesta iltapäivästä ei pidennä kenenkään koulupäivää. Meillä on jo ollut nyt "keksitty" pidennetty ruokatunti vuodesta 1992 alkaen. Turvallinen iltapäivä tarkoittaa mahdollisuuutta osallistua avoimien ovien ryhmiin ja klo 15 alkaviin harrastuskerhoihin. Osallisminen  on täysin vapaaehtoista. Kerhoja toteuttamaan etsitään myös Jääskeläisen kehumia järjestöjä ja yksityisiä tahoja. Koska suomenkieleinen koulutuslautakunta on asettanut espoolaisen mallin laatimiselle kustannusneutraalisuuden, tavoite voi maksimissaan olla se , että jokainen oppilas löytää itsellen harrastuksen ja osallistuu yhden yhden tunnin viikossa ohjattuun harrastustoimintaan. Jotta näinkin vaatimattomaan tavoitteeseen päästäisiin, koulun tulisi organisoida viikossa vähintään 33 kerhoa. Se on about 200 % enemmän kuin mihin pystymme nyt. Monissa kouluissa kerhoja on vielä vähemmän. Kerhojen teemat suunnitellaan kuullen lapsia ja heidän huoltajiaan.

Oleellista olisi, että tarjolla olisi myös täysin ilmaisia kerhoja niille lapsille, joiden perheillä ei ole varaa kerhojen omakustannushintaan ( joka on 10 kerholaisen ryhmässä noin 140 euroa/vuosi). Sellaista eivät järjestöt juuri  pysty tarjoamaan, siksi tarvitaan myös kunnan omia kerhoja.

AURORASSA KEHITELTÄVÄ TURVALLINEN iltapäivä-malli on hyvin pieni askel siihen, että koulut olisivat oman kylänsä toimintakeskuksia. Keskuksissa tilojen käyttöaste on korkeampi kuin nykyään, ja mm. kalliit ATK-laitteet saadaan tehokäyttöön. Sellaista rahasumaa, että koulupäivä voitaisiin pidentää kattamaan 10 tuntia päivässä  (7-17) ja että jokaisella oppilaalle tarjottaisiin ohjattua, mielekästä toimintaa tuona aikana, ei varmaan koskaan tule löytymään. Se vaatiisi käytännössä koulujen palkkamenojen kaksinkertaistamista.



KEVÄT 2007

Valmisteluryhmä kävi Etelä-Sipoossa 22.02.2007

Rehtori Jorma Joki-Kuusela
AURORAN koululla on siis tarkoitus käynnistää ensi syksynä ns. turvallisen iltapäivän kokeilu. Valmisteluryhmä kävi tänään perjantaina tutustumassa maankuulun Etelä-Sipoon koulun malliin. Ryhmää johti opetuspäällikkö Ilpo Salonen.

ETELÄ-SIPOON koulussa on tällä hetkellä 270 oppilasta, ja koulurakennus on ihanan sokkeloinen 1970-luvun puurakennus. Samassa rakennuksessa toimii myös ruotsinkielinen alakoulu, kirjasto ja mm. kansalaisopisto. Luokkahuoneiden väleissä oli viehättäviä pikkupihoja, joissa oli mm. kaksi jänistä.

KOULU on halunnut edistää oppilaiden hyvinvointia jo pitkään. Yksi keino tähän on ollut aamu- ja iltapäivätoiminta. Koulu oli vuodet 2002-2005 mukana kuuluisassa Mukava-hankkeessa. Siinä koulu sai Sitralta ylimääräistä rahaa, jolla se pystyi järjestämään koulupäivän sisään jopa 50 kerhoa!

Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 120 oppilasta. Heistä lakisääteiden toiminnan piirissä on 80, loput ovat 3.-6.-luokkalaisia. Aamutoimintaa on tarjolla klo 7.00-9.30, ja se maksaa huoltajille 15 € viikko. Se on halpa hinta huolenpidosta. Aamupala syödään kotona.

Koulun oppitunnit sijoittuvat välille 8.30-14.30. Iltapäivätoiminta ja harrastuskerhot ajoittuvat välille 12.30-17.15. Oppilaat tulevat, kun tunnit päättyvät. Aamu- ja iltapäivätoiminnalle on annettu oma, pysyvä tila (entinen mu-ku-luokka). Iltapäivätoiminnasta kellotetaan sitten oppilaat niihin kerhoihin, joihin he todella haluavat mennä. Nyt koulunkäyntiavustajien jne. vetämiä kerhoja on 25. Lisäksi koulun ip-toimintaa täydentää/rikastaa ulkopuolisten järjestämä kerhotoiminta, erityisesti Porvoon Seudun Musiikkiopisto.

REHTORI kuvasi koulun toimintamallia koulukeskeiseksi. Toimintaa koordinoi rehtori, ja kaikki kuusi työntekijää ovat koulun palveluksessa. Koulupäivää on eheytetty. Oppilaat saavat koulussa opetuksen lisäksi laadukasta vapaa-ajan toimintaa (virkitys, lepo ja harrastuksissa edistyminen) turvallisessa kouluympäristössä

PERHE voi valita kuinka monena päivänä ja kuinka monta tuntia yhdessä päivässä (3-5 tuntia) lapsi palvelua tarvitsee. Tämä otetaan huomioon hinnoittelussa. Halvimmillaan hinta on 15 euroa /kk, kalleimmillaan 100 euroa. Iltapäivällä tarjotaan myös välipala.

Ks. lisää http://www.sipoo.fi/esk/


Mikä sija koululaisilla on kirkossa?
Ks. Esse-lehti 8.3.207

Koulumaailman muutokset kutsuvat kirkkoa kehittämään kouluyhteistyötä, mutta seurakuntien sisäinen työalajako kampittaa peruskoululaisten ja heidän perheittensä palvelemista.

Espoon peruskouluissa on yhteensä 23 000 oppilasta, jotka osallistuvat evankelis-luterilaiseen uskonnonopetukseen – millä tavalla kirkossa huomioidaan kouluissa kokoontuva seurakunta? 

Tapiolan kirkolla järjestettiin viime viikolla ensimmäistä kertaa Kouluareena. Espoon seurakuntien kouluyhteistyössä olevat työntekijät keskustelivat mahdollisuuksista, joita koulun ja seurakunnan välisessä vuorovaikutuksessa on nyt ja tulevaisuudessa. 

Peruskoulussa liikkeellä oleva kehitys kohti eheytettyä koulupäivää merkitsee toteutuessaan huomattavia lisämahdollisuuksia myös seurakuntien työn kasvattamiselle koululaisten parissa. Niihin tarttuminen edellyttää työntekijöiden roolin ja tehtävien uudelleen arvioimista seurakunnissa ja kouluyhteistyön arvon näkemistä nykyistä selvemmin. 

Seurakunta odottaa pulpeteissa

”Luterilaiseen uskonnonopetukseen Espoossa osallistuvista 23 000 oppilaasta kirkon jäseniä on 21 000. Koulutyön kautta on aikamoiset mahdollisuudet tämän pulpeteissa istuvan seurakunnan palvelemiseen”, totesi Kirkkohallituksen koulutyön sihteeri Markku Holma Tapiolassa. 

”Tapa, jolla kouluyhteistyöhön suhtaudutaan riippuu siitä, millainen seurakuntanäkemys on vallalla: Onko kouluissa tehtävä työ osa kirkon työtä? Meneekö kirkko sinne, missä elämä ja seurakuntalaiset itse ovat? On olennaista tajuta, että seurakunta ei saavu vierailulle kouluun työntekijän myötä, vaan se on siellä jo, kaiken aikaa, odottamassa ja elämässä näissä nuorissa jäsenissään.” 

Holman mukaan seurakunnan toimiminen koulussa perustuukin käsitykseen läsnäolon kirkosta: kirkkoa kiinnostaa hyvinvoinnin, sosiaalisen pääoman rakentuminen ja kasvatuksen rakentuminen yhteiskunnassa. 

Kirkon ja koulun yhteinen huoli on saada aikaiseksi mahdollisimman paljon hyvää lapsille ja nuorille. 

”Seurakunnalla voi olla arvokas rooli sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa kouluissa omalla arvomaailmallaan ja omalla opetuksellaan.” 
Viikon verran hartautta 

Markku Holman mukaan seurakunnalla on tänä päivänä monia eritasoisia mahdollisuuksia toimia kouluissa. 

Laki perusopetuksesta antaa rajat sille, millainen sisältö seurakunnan osallistumisessa koulutyöhön voi eri tilanteissa olla. Varsinaiseen opetukseen ei saa kuulua hartauden harjoittamista, ei myöskään kevät- ja joulujuhliin. 

Seurakunnan työntekijöiden osallistumista se ei kuitenkaan sinällään rajoita. 
Kirkon vuodenkiertoon kuuluvat juhliin voivat kouluissa osallistua kaikki oppilaat, joiden vanhemmat eivät sitä rajoita, ja niissä seurakunnan hengellinen työ saa näkyä, samoin päivänavauksissa, joita kaikissa Espoon kouluissa tarjotaan osaltaan myös seurakunnan käytettäviksi. 

”Jos seurakunnasta jaksetaan esimerkiksi käydä joka viikko pitämässä yksi viiden minuutin aamunavaus koululla, siitä kertyy yhdeksän vuoden aikana suunnilleen kokonaisen kouluviikon verran hartautta. Se on suuri määrä aikaa käydä hoitamassa nuoria seurakuntalaisia”, Holma totesi. 


Espoossa ei kaikki voimat käytössä

Yksikään Espoon seurakunnista ei tällä hetkellä käytä täysimääräisesti kaikkia mahdollisuuksia kouluyhteistyön kehittämiseen. Tilannetta jarruttaa yksinkertaisesti koulutyötä tekevien työntekijöiden vähyys. 

”Ongelmana on seurakunnan työala-ajatteluun kompastuminen. Koulutyö katsotaan kuuluvaksi esimerkiksi varhaisnuorisotyön piiriin. Heillä on kuitenkin hoidettavanaan jo kaikki muukin ikäryhmätoiminta”, sanoo Espoon seurakuntayhtymän kasvatustyön pastori Tuula Pohjalainen-Vinko. 

Jos koulussa kokoontuva reilun kahdenkymmenentuhannen hengen seurakunta otetaan tosissaan, se pitää nähdä kaikkien työntekijöiden mahdollisuutena ja velvollisuutena. Espoonkaan seurakunnissa ei ole ainakaan käytännön tasolle edennyt ymmärrys siitä, että palvelemalla koululaisia esimerkiksi iltapäiväkerhojen kautta, palvellaan ja tavoitetaan myös ne kiireiset perheet, joita kirkolle ei saada tulemaan. 

Koululaiset ovat punnitsemassa väitettyä kansankirkkomaisuuden todellisuutta. 

Eheytetty koulupäivä kutsuu  seurakuntia osallistumaan

Tulevaisuudessa iltapäiväkerhoista ja kerhotoiminnasta saattaa kuitenkin olla seurakunnan toiminnan painopistealueeksikin. Koulumaailman suureksi lähiajan uudistukseksi ollaan kaavailemassa siirtymistä eheytetyn koulupäivän käyttöönottoon. Se tarkoittaa, että koulupäivästä muodostetaan yhdessä valvotun oleskelun ja harrastustarjonnan kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 

Oppilaat voivat olla koululla turvallisesti aamusta iltapäivään saakka, kunnes vanhemmat palaavat töistä. 

”Eheytetyssä koulupäivässä on yksinkertaistettuna kyse siitä, järjestetäänkö kaikille suomalaisille koululaisille turvallinen päivä. Jos se toteutuu, varhaisnuoriso- ja nuorisotyön toimijoille avautuu merkittävästi nykyistä enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön koulun kanssa”, totesi kouluareenassa asiaa esitellyt Auroran koulun rehtori Martti Hellström. 

Auroran koulu Järvenperässä toimii seuraavat kaksi vuotta espoolaisena pilottikouluna eheytetyn koulupäivän kokeilussa. Tämän kevään aikana päätetään tarkasta mallista, jolla aamun ja iltapäivän toiminnasta huolehditaan, ja kokeilu alkaa ensi syksynä. 

Koululaisten kerhotoiminta hakusessa

Rehtori Hellströmin mukaan tiedossa on, että iltapäivään tullaan rakentamaan harrastustoimintaa, johon kiinnostuneet oppilaat voivat osallistua. 

”Kyselyn mukaan 80–90 oppilasta kolmestasadasta on tässä vaiheessa kiinnostunut osallistumaan iltapäivätoimintaan. Vielä paljon useampi haluaisi tulla koululle aamulla, sen sijaan että odottaa koulupäivän alkua yksin kotona.” 

Hellström kyseli kouluareenassa, mistä löytyvät ne aikuiset, jotka tulevat ottamaan lapsia aamulla vastaan – entäs jos siellä olisikin pastori, juomassa kahvia ja olemassa lapsia varten? Miksi ajatuksen pitäisi olla etäinen? 

Tai ehkäpä tässä olisi oiva paikka seurakunnan vapaaehtoisille? 

”Ainakin iltapäivän harrastuskerhotoimintaan odotetaan mukaan myös seurakuntaa. Siihen halutaan ihan oikeaa seurakunnallista toimintaa niille lapsille, joita se kiinnostaa ja joiden vanhemmat sitä haluavat. Koulu tarjoaa tilat ja yksikertaisen tavan tavoittaa lapset.” 

Aurorassa rakennetaan pääsiäisen aikaan taas Via Dolorosa jumppasaliin. Tähän asti se on ollut yksin koulun toteuttama. Ehkä ensi vuonna sen voisikin toteuttaa koululla toimiva seurakunnan näytelmä- ja kuvaelmakerho. 

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi 

Opetustoimenjohtajan luona 10.03.2007

TÄNÄ AAMUNA Turvallisen iltapäivän valmisteluryhmän delegaatio Salonen- Rönkkö-Salminen- Hellström esitteli hanketta opetustoimenjohtajalle. Näytimme aamulla viimeistelemäni minivideon vierailustamme Etelä-Sipoon koululla ja ppt-diat, joilla olen hanketta esitellyt. Iloksemme Kaisu Toivonen asettui kannattamaan vaihtoehtoa 3.


KUVA:

D = Aamutoiminta, paikalla kerho-ohjaaj(i)a. 
A= iltapäivätoiminta, jossa useita ohjaajia, jotka vievät lapset syömään 
(B) ja ohjaavat harrastuskerhoihin 
(C). Huoltajat ostavat tarvitsemansa palvelut. Hinta määräytyisi hoitotunteina/kuukausi. Etelä-Sipoon koulussa aamuhoito maksoi enimmillään (3-6-luokkalaisilla, joilla ei ole valtiontukea) 45 €/kk ja iltapäivähoito 105 €/kk. Maksuista olisi mahdollisuus saada myös tietyin perustein alennusta. Lisäksia osa harrastuskerhoista keräisi omaa maksua (esim. soitinopetus). 

Jatkovalmistelussa etenemme siis kohti sekä turvallista aamua että iltapäivää ja niin, että kaikki 0-6-oppilaat voisivat olla mukana samassa ryhmässä. Toimintaa ohjaisivat omat avustajamme, joiden päivä näin pitenisi kustannusneutraalisti koska toiminnasta kerättäisiin maksuja. Kerhon kotipesäksi kalustettaisiin koulun ruokala.

SUUNNITTELURYHMÄ kokoontuu seuraavan kerran ensi maanantaina. Esittelen suunnitelmia 21.3. johtokunnan kokouksessa, 28.3. aamulla MTV:n Huomenta Suomi-ohjelmassa ja illalla Koti & Koulu ry:n. kokouksessa. Lähivikkkoina koteihin lähtee asiaa koskeva tiedote ja kysely.


Taiteen perusopetusta iltapäiviin 10.03.2007

TORSTAINA 8.3. tarjosin aamulla  klo 8-10 Pikku-Aurorassa Taiteen Perusopetusta antavien oppilaitosten rexeille yhteistyötä turvallisen iltapäivän hankkeessa. Näytin ppt-esityksen, ja keskustelu oli vilkasta. Toki rehtorit pelkäsivät, että valtio voisi suunnata tällä systeemillä määrärahoja heidän perustehtävästään iltapäivätoimintaan.


Kokopäiväkoulusta Niittykummussa 14.03.2007
-Vaalitilaisuudessa kokopäiväkoulusta

SDP OLI JÄRJESTÄNYT vaalitilaisuuden Niittykummun koulullla. teemana oli kokopäiväkoulu, ja ajan hengen mukaan jumppsasaliin rakennetulle sohvaryhmälle järjestettiin väittelyä. Kokopäiväkoulua puolustamaan asettuivat opetusministeri  Antti Kalliomäki ja kansanedustaja Susanna Rahkonen. Opponentiksi oli kutsuttu kansanedustaja Raija Vahasalo Kokoomuksesta. Väittelyä juonsi opettajan Ari Siikanen. 

OPETUSMINISTERI on itse asiassa aloitteen tekijä. Hänestä oppilaat eivät ole kovin ihastuneita koulunkäynnistä, ja niinpä on haluttu vauhdittaa kouluviihtyvyyttä. Illan aikana selvisi, että Kalliomäki myöntää, että VN:n uusi tuntijako ei toimi käytännössä. Hän ei kuitenbkaan usko, että tuntijaon kautta voitaisiin lisätä liikuntaa tai taito-taideaineita. Siihen sopii paremmin eheytetty koulupäivä. Ministeri kertoi itse hylänneensä kokopäiväkoulu-termin, koska se sekoittuu opettajien mielessä kokonaispalkkaukseen. Eheytetty koulupäivä toteutuu pitkällä aikavälillä. Mihinkään yhteen malliin ei haluta sitoutua (Ministeri kehui kauniisti Auroran mallia). 

KANSANEDUSTAJA Susanna Rahkonen oli kertomansa mukaan mukana äitinä. Hänestäkin peruskoulun haasteet liittyvät kouluviihtyyteen - mutta myös opetusryhmien kokoon. Hänelle Mukava-hankkeessa löydetty malli olisi kelvannut.

OPPONENTTI Raija Vahasalo ampui kokopäiväkoulua alas. Hän laittaisi siihen suunnattavat rahat mieluummin koulun ydintehtävään, yleisopetuksen, jakotunteihin ja pienempiin opetusryhmiin. Ne vaikuttaisivat viihtyvyyteen ja vähentäisivät erityisopetuksen tarvetta. Vahasalo elvyttäisi vanhan turvallisen koulun kerhoperinteen, jossa opettajat pitävät kerhoja. Ensin olisi laitettava kuntoon 100 miljoonan käppi valtion avun ja koulun kulujen välillä.

KESKUSTELU oli napakkaa, se olisi ansainnut suuremman yleisön. Nyt paikalla oli pääasiassa Niittykummun koulun opettajia, joilla oli alkamassa vanhempainilta. Tuttujakin oli. Näytin Sanna Lauslahdelle uusinta eheytetyn koulupäivän malliamme.


Paikallislehti Vartti kertoi 17.3.Aurorassa alkavasta kokeilusta

Vaaliväittelyissä ei  eheytetystä koulupäivästä juuri keskusteltu. Harmi. Siksi paljon väärinkäsityksiä ja isojakin tunteita teemaan liittyy. Seuraava totuuden hetki on hallitusohjelma. Minulle on syntynyt tunne, että eheytetyn koulupäivän suuntaan tullaan etenemään, mutta ilmeisesti varsin rauhallisella tahdilla. Veikkaan, että valtionapua tullaan myöntämään vapaaehtoislle kunnille ehkä jo ensi syksyksi myös 3-6-luokkalaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Nythän rahaa saadaan vain 1-2-luokkalaisten ja erityisoppilaiden palveluihin.

AURORAN kokeiluhankkeen suunnittelu etenee täyttä päätä. Valmisteluryhmä on tehnyt lääninhallitukselle määrärahahakemuksen yli 10 ilmaiskerhon järjestämiseen. Toivotaan, että hankkeen arvo tunnustetaan. Joka tapauksessa ensi syksynä tullee olemaan tarjolla useita maksullisia kerhoja. Viimeksi neuvottelin yhteistyöstä kanteleen soittoa aivan uudella tavalla opettavan yrityksen kanssa.

ESPOON TASOLLA hanke kuitenkin kiinnostaa. Paikallislehti Vartti kertoi kokeilusta otsikolla Iltapäivätoiminnan laajentamista kokeillaan.


HUOMENNA on vaalit. Kouluihmiset- ja kai se on sanottava ääneen, että myös OAJ- ovat epäonnistuneet yrityksessä nostaa kouluasiat vaalikeskustelujen yhdeksi teemaksi. Kolmen suuren puolueen puheenjohtajista Heinäluoma on muistanut mainita koulun yhtenä kohteena, joka tarvitsee rahaa. Ja olen ollut kuulevinani, että Katainen olisi puhunut opettajista. Yksimieleisesti seisotaan sen takana, että koulun on oltava ilmainen. Mutta nyt on vanhusten aika. Uusia avauksia koulutuspolitiikkaan ei tehty.

VAALIKONEITA en jaksanut käyttää. Olen kuullut, että joissain niistä on yhtenä kysymyksenä ollut tasokurssien palauttaminen kouluun.

OLEN hyvin yllättynyt, että eheytetystä koulupäivästä ei keskusteltu. Siksi paljon väärinkäsityksiä ja isojakin tunteita teemaan liittyy. Harmi. Seuraava totuuden hetki on hallitusohjelma. Minulle on syntynyt tunne, että eheytetyn koulupäivän suuntaan tullaan etenemään, mutta ilmeisesti varsin rauhallisella tahdilla. Veikkaan, että valtionapua tullaan myöntämään vapaaehtoislle kunnille ehkä jo ensi syksyksi myös 3-6-luokkalaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Nythän rahaa saadaan vain 1-2-luokkalaisten ja erityisoppilaiden palveluihin.

AURORAN kokeiluhankkeen suunnittelu etenee täyttä päätä. Valmisteluryhmä on tehnyt lääninhallitukselle määrärahahakemuksen yli 10 ilmaiskerhon järjestämiseen. Toivotaan, että hankkeen arvo tunnustetaan. Joka tapauksessa ensi syksynä tullee olemaan tarjolla useita maksullisia kerhoja. Viimeksi neuvottelin yhteistyöstä kanteleen soittoa aivan uudella tavalla opettavan yrityksen kanssa.

ESITTELEN hanketta oman koulumme Koti & Koulu-yhdistykselle keskiviikkona 28.3. klo 18.30. Infoon ovat tervetulleita toki kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Johtokunnalle eslteltiin eheytetyn koulupäivän mallia 23.03.2007
Johtokunta ilahtui suunnitelmista

Auroran johtokunta kokoontui 21.3. vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Kokouksen aluksi rehtori esitteli ensi lukuvuoden suunnitelmia mm. eheytettyä koulupäivää. Kokeiluun suhtauduttiin hyvin myönteisesti ja kannustavasti. 


Lautakunta

Suomenkielinen opetuslautakunta päätti 24.5.2007, että Espoossa ryhdytään kokeilemaan Auroran koulussa ns. eheytettyä koulupäivätoimintaa. Suunnittelu- ja kehittämistyön tuloksena valmistui opetuslautakunnan hyväksymä hankesuunnitelma Turvallinen iltapäivätoiminta -hankkeelle.

Lautakunta  hyväksyi  hankesuunnitelman lukuvuodelle  2007-2008.

Auroran koulun toimintakulttuuri, toiminnalliset rakenteet ja toimintamallit, jossa koulun koko henkilöstö osallistuu kouluyhteisön toiminnan kehittämiseen, luo edellytykset koulussa tapahtuvien tai suunniteltujen uudenlaisten ratkaisujen kokeilulle ja kehittämiselle. TIP-hanke edellyttää paitsi monipuolista toimintaa ja tehokasta tilojen käyttöä, erityisesti koulun koko henkilöstön myönteistä asennetta sekä sitoutumista uudenlaisen toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Kustannusvaikutukseltaan kaupungin omana toimintana toteutettu iltapäivätoiminta on kalliimpaa kuin lakisääteinen koululaisten iltapäivätoiminta. Lakisääteinen koululaisten iltapäivätoiminta on perusopetuslain kohdennettu tällä hetkellä 1.- ja 2.-luokkalaisille sekä perusopetuslain 17 §:n mukaisille erityistä tukea tarvitseville lapsille. Lisäksi erityishuollon lainsäädännön piiriin kuuluvat lapset, kuten esimerkiksi kehitysvammaiset lapset osallistuva entistä useammin lakisääteiseen koululaisten iltapäivätoimintaan.

Auroran koulussa kaikilla koulun oppilailla on ollut mahdollisuus osallistua TIP-toimintaan.


TIP-kyselyn tulokset 20.4.2007

OMAN TIP-HANKKEEMME - suomeksi turvallisen iltapäivän hankkeemme- suunnittelu etenee. Tällä viikolla esittelin vanhemmille tehdyn kyselyn tuloksia suunnitteluryhmälle. Saattavat kiinnostaa muitakin, joten tässä ne ovat lyhyesti.

1. AAMUTOIMINTA

71 oppilasta halusi oppilasparlamentin selvityksen mukaan tulla kouluun ennen tuntien alkua.

Huoltajakyselyn mukaan 18-37 lasta tarvitsee tällaista maksullista palvelua. Vain yksi lapsista tarvitsee aamutoimintaa joka päivä, ja pääosa 1-2 kertaa viikossa. Toiminnan tarve riippuu lasten lukujärjestyksestä. Tarve on suurin, kun lapsen koulun alkaa klo 10 (37 opp.) ja toiseksi suurin, kun se alkaa klo 9 (19 opp). Käytännössä 10-aamuja on isoimmilla oppilailla.


2. ILTAPÄIVÄTOIMINTA

58 lasta halusi oppilasparlamentin selvityksen mukaan jäädä koululle oppituntien päätyttyä.

Huoltajakyselyn mukaan maksullista iltapäivätoimintaa tarvitsisi 55 lasta. Heistä 15 osallistuisi toimintaan päivittäin. Tarve riippuu ratkaisevasti lasten työjärjestyksistä. Jos koulu päättyy klo 12.45 toimintaa tarvitsisi 55 oppilaista- näistä suurin osa on 0-2- luokalaisia. Mitä myöhemmin päivä päättyy, sitä vähemmän tarvetta on. Käytännössä pääosalla koulun oppilaita koulu päättyy aikaisintaan klo 13.30.


3. VÄLIPALA

49 oppilaista haluaisi oppilasparlamentin selvityksen mukaan syödä koulussa iltapäivällä välipalan.

Huoltakyselyssä ei tarjottu erillistä välipalamahdollisuutta, vaan se oli liitetty iltapäivätoimintaan osallistumiseen. Arvio tarpeesta oli sen mukaan 55 lasta, mutta he eivät söisi välipalaa joka päivä.

Koska koululla toimii vanhempien organisoima iltapäiväkerho, valmius välipalan tarjoamiseen myös muille on olemassa.

4. MAKSULLINEN HARRASTUSKERHOTOIMINTA

Vanhemmille tehtävää kyselyä varten oppilasparlamentti kartoitti harrastuskerhotoiveita.

Huoltajakyselyn perusteella kerhotoimintaan haluaisi osallistua 160 oppilasta. 91 heistä osallistuisi 1 kerhoon viikossa ja 62 kahteen.

Suosituimpia kerhoja olivat kyselyn perusteella
- käsityö + askartelu + nikkarointi ( 84 opp)
- bänditoiminta ( 64 opp)
- yleisliikunta ( 61 opp)
- tanssi ( 44 opp)
- video-elokuvat ( 44 opp)
- kuvataide ( 38 opp)
- kotitalous ( 38 opp)
- teatteri-draama ( 37 opp)
- tietotekniikka ( 34 opp)
- luontokerho ( 25 opp)
- monitoimintakerho ( 16 opp)
- shakkikerho ( 16 opp)
- matematiikka (11 opp)

Lisäksi huoltajakyselyn mukaan 56 lasta on kiinnostunut soittotunneista koulussa. Suosituimpia soittimia olivat piano ja kitara.


MITÄ SEURAAVAKSI?

Parhaillaan uudet ekaluokkalaiset ilmoittautuivat vanhempien organisoimaan iltapäiväkerhotoimintaan. Virastossa on tehty päätös, että pienten lasten lakisääteinen iltapäivätoiminta jatkuu meillä vanhempien järjestämänä eikä integroidu TIP-hankkeeseen ainakaan ensimmäisenä kokeiluvuonna. Nyt olisi tärkeää, että vanhempien iltapäiväkerho voisi laajentaa toimintaansa niin, että mukaan mahtuisivat kaikki halukkaat ensi syksyn 1-2-luokkalaiset.

TIP-HANKEEN suunnitteluryhmä tarkasteli kyselyn tuloksia, ja päätti jatkaa suunnittelua seuraavanlaisen mallin pohjalta, että

1. Aamutoiminta

Koululle voisi tulla ennen tunteja klo 8 -9 :ksi.

Huoltajakyselyn perusteella on tarkoituksenmukaista tarjota toimintaa tuo aika. Aamutoimintaa ohjaamaan palkataan jokin Auroran koulunkäyntiavustajista. Aamutoimintaan käytetään kouluravintolan tiloja. Aamutoimintamaksun suuruus on päätettävä erikseen.

2 Iltapäivätoiminta

Hankkeessa palattaisiin alkuperäiseen "leikkikenttä"-malliin. Siinä koululle voisi jäädä tuntien jälkeen klo 12.45- 15.
Iltapäivätoimintaa ohjaisi kerhokoordinaattori. Iltapäivätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta, leikkikenttätoiminnan kaltaista. Lapset eivät ole koulun vastuun piirissä, ja toimintaan osallistuminen ei edellytä erikseen ilmoittautumista. Iltapäivätoiminta tapahtuisi pihalla ja kouluravintolan tiloissa.

Ratkaisuun päädyttiin mm. siksi, että koululla toimii joka tapauksessa vanhempien järjestämä iltapäivökerho, eikä ole tarkoituksenmukaista järjestää rinnakkaistoimintaa.


3. Välipala

Kouluravintolassa on mahdollisuus syödä välipala, joka toteutetaan yhteistyössä lakisääteisen iltapäivätoiminnan järjestäjän ja koulun keittiön kanssa.

Välipalaa olisi tarjolla klo 14.30-15. (siirtyy siis alkuperäiseen malliin verratuna hieman aikaisemmaksi). Välipalaa valvoo kerhotoiminnan koordinaattori.

Välipalan hinnan määrittelee ruokapalvelukeskus.


4. Harrastuskerhotoiminta

Kerhokoordinaatori koordinoi eri järjestäjätahojen tuottamaa kerhotoimintaa ja soitonopetusta. Harrastuskerhot ja soitonopetus ovat maksullisia, ja osallistujat hoitavat maksut suoraan järjestäjän kanssa.Kerhomaksut vaihtelevat järjestäjän mukaan.

Koulu tarjoaa tilat kokeilun ajan ilmaiseksi käyttöön klo 15-17. Liikuntasalin ilmaiskäytön mahdollistaa liikuntatoimen päätös. Liikuntasalin suunnataan klo 16-17 nimenomaan liikuntakerhoihille.

Kerhokoordinaattori vetää itse 5-10 kerhoryhmää viikossa.

Auroran TIP-hanke kestää kaksi lukuvuotta 2007-2008 ja 2008-2009. Se käynnistyy vaiheittain. Aamutoiminta käynnistyisi elokuussa -07 koulun alkaessa. Iltapäivätoiminta ja välipalatoiminta käynnistyisi toisella kouluviikolla elokuussa-07.
Samaan aikaan käynnistyy välipalatoiminta.

3. vaihe

Harrastuskerhotoiminta käynnistyy syyskuun alussa -07 aluksi kerhokoordinaattori vetämillä kerhoilla. Kerhotoiminnan volyymi laajeneen syksyn aikana niin, että kevätlukukaudella 2008 kaikki lukuvuoden kerhot ovat käynnissä. Tavoitteena voisi olla , että kerhotoimintaan osallistuisi 160 oppilasta, ja että heille olisi tarjolla noin 20 kerhoryhmää.

KAIKKI KOMMENTIT ovat enemmän kuin tervetulleita.



KESÄ 2007


Iltapäivätoiminnan koordinaattori valittu 07.07.2007

PERJANTAINA 6.7  saimme apulaisrehtori Ullan kanssa iltapäivätoiminnasta vastaavan luokanopettajan rekrytointiprosessin päätökseen. Tehtävä on mielenkiintoinen: olla mukana luomassa espoolaista mallia järjestää alakoulujen oppilaille tuvallinen iltapäivä. Kahden lukuvuoden kokeilun aikana pyritään luomaan mahdollisimman hyvin toimiva ja kustannusneutraali malli, jonka skaalauksesta muihin kouluihin sitten poliittiset päättäjät tulevat tekemään päätöksen.

KOORDINAATTORIn tehtävä on monipuolinen. Päivä jakaantuu kolmeen osaan: Klo 12-12.45 hän hoitelee toimistoasioita, klo 12.45- 15 on valvojana koululle oppituntien jälkeen vanhempien luvalla ja omalla vastuulla jääville oppilaille (kuten asukaspuistosssa, kirjastossa, nuorisotalolla jne.) ja organisoi maksullisen välipalan tarjoilun. Klo 15-17 hän vetää itse harrastuskerhoja ja yhyttää lapsia ja muita kerhonvetäjiä jne.

TEKNISESTI tehtävä on luokanopettajana toimivan tuntiopettajan tehtävä, jonka mukaan määräytyi sekä muodollinen pätevyys että palkkataso. Työpaikka on espoolaiseen tapaan haussa eRekryssä 10 päivän ajan, Kaikkiaan hakemuksia tuli noin tusina. Näistä kymmenelle lähetettiin  kutsu ns. virtuaaliseen haastatteluun: heidän piti ideoida kirjallisesti, millaista heidän järjestämänsä iltapäivätoiminta olisi. Suunnitelman laatineet kuusi saapuivat vielä varsinaiseen haastatteluun, johon liittyi ohjattu opetustuokio. Koordinaattorikandiaattien piti vetää pieni tuokio noin kuuden oppilaan ryhmälle.

KAIKKI näytteen antaneet hakijat olivat taitavia, mutta meillä oli mahdollisuus palkata vain yksi. Minä ja apulaisrehtori ja toisaalta lapset teimme omat listamme. Aikuisten listalla otimme huomioon tehtävän erilaiset vaatimukset: on pystyttävä vetämään itse monipuolisia kerhoja, rakentamaan hyvä suhde sekä lapsiin että aikusiin, on osattava organisoida toimintaa ja kyettävä myös toteuttamaan hankkeen vaativa arviointitehtävä (esim. kyselylomake).

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN koortdinaatoriksi päätimme sitten palkata kielten opettajaksi opiskelevan, tradenomi Sari Törrösen. Hän aloittaa tehtävässä maanantaina 13.8. Tervetuloa taloon!


SYKSY 2007 












TIP-ITII :-) 27.8.2007


KUVA: Törrösen Sari ja kolme ensimmäistä "leikkikenttäläista"

TÄNÄÄN se sitten alkoi. TIP siirtyi paperilta todellisuudeksi. Aamukerhoon tuli kuusi pientä lasta. Leikkikentälle klo 12.45- 15 ilmoittautui seitsemän. Välipalan kävi haukkaamassa peräti 13 lasta.

LEIKKIKENTÄLLÄ oli kuulema kivaa. Lapset askartelivat paperista ja muovailuvahasta vaikka mitä. Ja lopuksi siivottiin nätisti pöydät. 

KUVA: Keittiönväki myy ensimmäistä kertaa välipalaa Aurorassa.

VÄLIPALA maksetaan 10 euron kortilla. Siitä ruksataan vakiohintaiset ostokset. Esim. leipä on 60 senttiä ja banaani 40 senttiä.

MUUTOINKIN tänään oli vipinä päivä. Klo 9 taukotuvassa odotti 36 vierasta Sloveniasta ja kaksi Itävallasta. Hanna oli rakentanut heille hienon radan. Minä virittelin ppt-esityksen saliin. Koululounas maistui, ja sen jälkeen slovenialaiset lähtivät kohti omaa Järvenperän yläkouluamme. Lukkareissa oli vielä mokia, mutta sain ne kuntoon. Puhelinneuvotteluja oli päivän aikana toistakymmentä.

Mutta mikä voisi palkita hyvän päivän paremmin kuin kotimatka Vespalla. Ja illaksi oli kuvassa herkkua, mutta siitä enemmän huomenna.


Lapsille turvallinen iltapäivä

Monet lapset joutuvat viettämään yksin iltapäiviään. Samoin lapset vanhempineen matkustavat auton kyydissä pitkin iltaa harrastuksissa. Lisäksi on paljon lapsia, joilla ei ole edes mahdollisuutta harrastaa.

Näiden vuoksi teimme Pia Kauman kanssa valtuustoaloitteen turvallisen iltapäivän kokeilusta Espoossa. Tähän kokeiluun kävimme maanantainan Auroran koululla tutustumassa Johannan kanssa. Vastaamme saimme iloisia lapsia ja aikuisia. Koulu elää myös koulupäivän jälkeen vireää elämää. Ehkäpä näin voimme myös olla luomassa lapsille turvallisuuden tunnetta iltapäiviin.

Aihe on tärkeä. Se on osaratkaisu lasten turvallisuuden tunteen luomisessa. Tänään kuoli kahdeksan ihmistä Jokelan koulustuskeskuksessa 18-vuotiaan nuoren laukaisemien luotien kautta. Tapahtuma on jäävuoren huippu. Meillä kytee pinnan alla asioita, joita emme vielä näe. Toivoakseni meillä syntyy syvä yhteiskunnallinen keskustelun siitä, millaiseen maailmaan kasvatamme lapsiamme ja miten kasvatamme lapsia sekä millaista maailman kuvaa media luo jne. Yhteiskuntamme rakentajina me päättäjät emme voi karata vastuusta.




Ks. myös http://turvallinenaurora.kotisivukone.com/

Oikealla TIP-koordinaattori Sari Törrönen TV:ssä.

Turvallinen iltapäivä starttaa pian "leikkikentällä"
ks. http://www.kolumbus.fi/auroran.koulu/loka07.html

AURORAN  koulussa käynnistyi  tänä syksynä kaksilukuvuotinen Turvallinen iltapäivä –hanke (TIP), jonka tavoitteena on lisätä lasten turvallisuutta lyhentämällä oppilaiden ilman aikuisten ohjausta viettämää kouluajan ulkopuolista aikaa.   Hanke koostuu neljästä osa-alueesta:

  • (1) aamu-, 
  • (2) leikkikenttä-, 
  • (3) välipala- ja 
  • (4) harrastuskerhotoiminta. 
Ensimmäiset osa-alueet käynnistyvät jo elokuun aikana. Nyt työn alla on erityisesti klo 12.45- 15 auki oleva "leikkikenttä", joka toimii kouluravintolassa ja pihalla.

Viikolla 34 iltapäivätoiminnan koordinnaattori Sari Törrönen hankkii toimintaan sopivaa välineistöä. Mikäli kodeissa  on ylimääräistä, leikkikenttätyyppiseen toimintaan soveltuvaa tavaraa (pelejä, leluja yms.), jota voit lahjoittaa koulun käyttöön, otamme  sitä erittäin mielellämme vastaan.  Lahjoituksista pyydetään ilmoittamaan keskiviikkoon 22.8. mennessä sähköpostitse (sari.torronen  (at )espoo.opit.fi), jotta voimme sopia niiden toimittamisesta koululle.

Seuraava TIP-tiedote lähetetään koteihin alkaneen viikon perjantaina.

TIP- HANKETTA ESITELLÄÄN



Sari Törrönen esittelee  hanketta  Koti & Koulu ry:n kokouksessa opettajien taukotilassa keskiviikkona 22.8. klo 18.30 - 19.00. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon: tarkoituksena on tavata toiminnassa mukana olevia aikuisia, sekä keskustella vapaasti hankkeesta ja kysymyksistä, joita se on mahdollisesti kodeissa herättänyt.





Omaa ja yhteistyökumppanien tarjoamaa kerhotoimintaa

"25.10.2007
Jamkids-ryhmä aloitti Auroran koululla
http://www.jamkids.fi/sitenews/view/-/nid/7/ngid/1/


Uusi Jamkids-ryhmä aloitti Auroran koululla Espoossa lokakuun lopulla. Jamkids Musiikkiseikkailuklubi on mukana Auroran koulun TIP-hankkeessa (turvallinen iltapäivä), jonka puitteissa koulun oppilaille tarjotaan erilaisia harrastuskerhoja iltapäivisin koulun tiloissa.


Samalla Jamkids-klubi sai uuden opettajan, kun Laura Loikkanen aloitti Auroran ryhmän opettajana."


Turvallinen iltapäivä (TIP) starttasi Aurorassa
Ks.  http://www.kolumbus.fi/auroran.koulu/Auroralehti307.pdf

Auroran koulussa käynnistyi tänä syksynä kaksilukuvuotinen Turvallinen iltapäivä –hanke (TIP).
Hankkeen tavoitteena on lisätä lasten turvallisuutta lyhentämällä oppilaiden ilman aikuisten
ohjausta viettämää kouluajan ulkopuolista aikaa. Hanke koostuu neljästä osa-alueesta: (1) aamu-, (2)
leikkikenttä-, (3) välipala- ja (4) harrastuskerhotoiminta. Aamutoimintaan ( klo 8-9) osallistuminen maksaa 2 €. Syyskuun alussa palvelua on käyttänyt 19 lasta.

Leikkikenttä on auki klo 12.45- 15. Palvelu on toistaiseksi maksutonta, ja sitä käyttää tällä hetkellä
27 lasta.

Klo 14.30 koulun keittiönväki myy välipalakortilla terveellistä välipalaa. Tätä palvelua käyttää 37
lasta.

Harrastuskerhotoiminta käynnistyy portaittain sitä mukaa, kun löydämme kerhoille järjestäjiä.
Ilmoittautumisaika ensimmäisenaallon kerhoihin on päättynyt, ja toimintansa aloittavat seuraavalla
sivulla esitellyt kerhot. Osa kerhoista on maksullisia, osa maksuttomia.

Toinen aalto kerhoja saa tukea Etelä.-Suomen lääninhallitukselta. Ne aloittavat toimintansa jo ensi
viikolla. Ilmoittautumislomakkeet lähetetään koteihin perjantaina, ja ne on palautettava pikavauhtia
viimeistään ensi viikon keskiviikkona. Tarjolla on mm. bändikerhoja, teatteri-, ATK- ja
liikuntakerhoja. Kerhoista toteutetaan ne, joihin löytyy riittävästi (vähintään 8 kerholaista).

Seuraava aalto kerhoja aloittaa toimintansa syysloman jälkeen. Aivan uudenlaisen ja upean
harrastuksen tarjoavaan sähkökannel-kerhoon ei vielä ilmoittautunut tarpeeksi, joten järjestämme
koko koululle upean kannelkonsertin ja seitsemälle luokalle kannelpajat syyslomaa edeltävällä
viikolla. Vanhemmat ovat toivoneet shakkikerhoa. Jos joku vanhemmista on shakkifriiki, tässä olisi hieno tilaisuus kasvattaa omalle harrastukselle uutta sukupolvea.

TIP-hankkeen puitteissa esitellyistä harrastuskerhoista käynnistyvät ensimmäisenä seuraavat kerhot:

Espoon kuvataidekoulun kuviskerho
Aika: keskiviikko klo 15 - 16.30 (26.9. alkaen)
Paikka: TN-luokka
Vetäjä: Anne Ovaska

Aurora Sporttis / Suomalainen voimisteluseura
Aika: torstai klo 15.30 - 16.30
Paikka: jumppasali
Vetäjä: Larissa

Sanapaja eli luovan kielen ryhmä
Aika: tiistai klo 15-16
Paikka: 5A-luokka
Vetäjä: Piritta Hansén-Haug

Musiikkikoulu Jubalin kitarakerho
Aika: perjantai klo 15-17 (neljä yksityisoppilasta)
Paikka: musiikkiluokka
Vetäjä: Timo Purhonen

Kotitalouskerho

  • Ryhmä 1 / 1.-2.-luokkalaiset:

Aika: maanantai klo 15-17 (24.9. alkaen)
Paikka: kokoonnumme ensimmäisellä kerralla koulun
ruokasalissa, tapaaminen kestänee n. 45 min.
Vetäjä: Sari Törrönen

  • Ryhmä 2 / 1.-2.-luokkalaiset:

Aika: tiistai klo 15-17 (25.9. alkaen)
Paikka: kokoonnumme ensimmäisellä kerralla koulun ruokasalissa,
tapaaminen kestänee n. 45 min.
Vetäjä: Sari Törrönen

  • Ryhmä 3 / 3.-6.-luokkalaiset:

Aika: torstai klo 15-17 (26.9. alkaen)
Paikka: kokoonnumme ensimmäisellä kerralla koulun ruokasalissa, tapaaminen
kestänee n. 45 min.
Vetäjä: Sari Törrönen
Reippaita harrastustuokioita toivotellen,
Sari Törrönen


TIP toimii nyt täydellä teholla

KUVA: TIPIN leikkikenttäläiset jakavat
ensimmäistä kertaa postiaan
AURORAN koulussa käynnistyi  tänä syksynä kaksilukuvuotinen Turvallinen iltapäivä –hanke (TIP). Hankkeen tavoitteena on lisätä lasten turvallisuutta lyhentämällä oppilaiden ilman aikuisten ohjausta viettämää kouluajan ulkopuolista aikaa.  Hanke koostuu neljästä osa-alueesta: (1) aamu-, (2) leikkikenttä-, (3) välipala- ja (4) harrastuskerhotoiminta.

Aamutoimintaan ( klo 8-9) osallistuminen maksaa 2 €-. Syyskuun alussa palvelua on käyttänyt 19 lasta. Leikkikenttä on auki klo 12.45- 15. Palvelu on toistaiseksi maksutonta, ja sitä käyttää tällä hetkellä 27 lasta. Klo 14.30 koulun keittiönväki myy välipalakortilla terveellistä välipalaa. Tätä palvelua käyttää 37 lasta.

TÄNÄÄN oli tärkeä päivä harrastuskerhojen osalta. Reksin oli täytettävä Etelä-Suomen Lääninhallitusta varten sen avustuksella käynnistyvien kerhojen aloitusilmoitukset. Sari oli tehnyt ison työn lähettäessä koteihin kyselylomakkeet. Lääni myönsi meille 6000 € tukea, ja sillä voidaan köynnistää kerhot, joissa on yli 8 kerholaista. Tarjoamistamme kerhoista ehdot täyttää viisi TIP-kerhoa: Aloittelijoiden bändikerho, Bändikerho, Tanssikerho, Salibandykeho ja Tekniikan kerho.

TIP tuottaa siis yhteensä viisi koulun opettajien vetämää TIP-kerhoa, kolme koordinaattorin vetämää köksäkerhoa ja ulkopuolisten järjestäjien kerhot: Sporttis, sanapaja, Kuviskerho ja soitonopetus. Näiden lisäksi koululla pyörii ennätysvahvasti siestakerhoja: teatteri, bändi, salibandy, ATK ja kuoro. Oppilaitten mahdollisuudet löytää itselleen harrastus ovat 2-3-kertaistuneet viime lukuvuodesta. Se on hieno asia.

Syysloman jälkeen aloittaa oivottavasti vielä yksi uusi kerho. Aivan uudenlaisen ja upean harrastuksen tarjoavaan sähkökannel-kerhoon ei nimittäin vielä ilmoittautunut tarpeeksi, joten järjestämme koko koululle upean kannelkonsertin ja seitsemälle luokalle kannelpajat syyslomaa edeltävällä viikolla.

Muilta osin TIP etenee nyt tällä tarjottimella jouluun saakka. Kevätlukukauden alussa pyritään sitten seuraavan kerran lisäämään kerhotarjontaa.

Opettajien vetämät TIP-kerhot kokoontuivat  29.9.2007

PERJANTAIKSI klo 12 oli kutsuttu kaikki Aurora opettajien vetämiin TIP-kerhoihin ilmoittautuneet kerholaiset koolle ensimmäiseen kerhokokoukseensa. Koululla toimii nyt viisi opettajien klo 15-17 vetämää kerhoa, jotka saavat toimintatukea Etelä- Suomen lääninhallitukselta. Avustuksen ansioista kerhot ovat ilmaisia. Lääni edellyttää, että kerhot kokoontuvat säännöllisesti ja että niissä on ainakin kahdeksan sellaista kerholaista, jotka eivät kuulu lakisäteisen aamu- ja iltapäivätoiminnan piiriin.

KAKSI kerhoista on liikuntakerhoja. Toisessa harrastetaan Mirde Kilposen johdolla tanssia, toinen on suunnattu salibandystä innostuneille pojille. Kerhonohjaajana on itsekin salibandya menetyksellä pelannut uusi opettajamme Leila Hänninen Risto Schirayn vetämiä bändikerhoja käynnistyy kaksi, mutta niiden aikatauluja jouduttiin viilaamaan, jotta mahdollisimma moni pääsisi mukaan. Viides kerho on tekniikan kerho, jossa opetellaan tietotekniikan saloja opettaja Johanna Pelkosen ohjauksessa.

Lippajärveläislasten mahdollisuudet harrastaa omalla koululla koulupäivän ja iltapäivän aikana ovat kokeilun vuoksi kasvaneet roimasti. Bändikerhoissa on yhtensä 19 kerholaista, tanssikerhossa 13, salibandyssa 10 ja teknikan (ATK) kerhossa 9. Yhteensä opettajien TIP-kerhoissa on siten 51 lasta. TIP-kordinaattori Sarin kolmessa köksa-kerhossa on lisäksi mukana 31 lasta. Yhteensä koulun järjestämissä kerhoissa harrastaa näin yli 80 lasta! Kun tähän lukuun lisätään ulkuolisten toimijoiden järjestämät Sanapaja, Kuvis-kerho, Sporttis ja soitonopetus, ylittyy 100 TIP-kerholaisen määrä.

NYT kun kerhojen ilmoittautumiset on ohi, voi myös vertailla toteutumaa keväällä vanhemmille tehtyyn kartoitukseen. Näyttää siltä, että vanhemmat ennakkoilmoittivat toteutumaa enemmän lapsia TIP-kerhoihin. Niinikään oli yllätys, että kevään kyselyssä toivotuimpien kärkeen kuuluneisiin käsityöhön ja askartelun ja teatteriin (kahteen tarjolla olleeseen aikaan yhteensä kuusi oppilasta) ei tosi paikan tullen tullutkaan riittävästi kerholaisia. Toivottuun palloilukerhoon ilmoittautui siihenkin vain kolme oppilasta. Niinpä näitä kerhoja ei voida käynnistää. Teatteria voivat 5-6-luokkalaiset kuitenkin harrastaa siestakerhossa syysloman jälkee, kun Oliver Twistin harjoitukset alkavat.

Valtakunnallinen, mm. Kerhokeskus- koulutyön tuki ry:n kunnianhimoinen tavoite on, että jokainen lapsi voisi kuulua ainakin 1 tunnin viikossa johonkin harrastuskerhoon. Aurorassa toimii myös siestakerhoja (teatteri, bändi, kuoro, ATK ja palloilu). Niiden yhteinen aktiivikerholaisten määrä on noin 100. Kun laskemme TIP- ja siestakerholaisten määrät yhteen, pääsemme non 200:aan lapseen. Olemme siis etenemässä hyvään suuntaan.


6.11.2007: TIP - kohti kustannusneutraalisuutta

"EILEN maanantaina koululla piipahti Turvallisen iltapäivän idean äiti, kansanedustaja, valtuutettu ja suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti. Hän teki kokeilusta juttua Uusi Espoo-lehteen. Tällä hetkellä hanke voi hyvin. Lasten osallistuminen hankkeen eri toimintoihin kasvaa edelleen, joten kysyntää tällaiselle toiminnalle on mitä ilmeisimmin ollut. Mukana eri aktiviteeteissa on jo yli 1/3 koulun oppilaista - ja kun mukaan lasketaan vanhempien järjestämään iltapäivätoimintan osallistuvat lapset, niin noin puolet oppilaistamme on iltapäivisin aikuisten ohjauksen piirissä. Se on turvallista.

HANKKEEN ensimmäisen vaiheen ajan aamukerho, leikkikenttätoiminta sekä koulun oman henkilökunnan vetämät kerhot ovat olleet perheille maksuttomia. Välipala- ja ulkopuolisten tahojen vetämä kerhotoiminta ovat olleet alusta saakka maksullisia.

ESPOON KAUPUNGINVALTUUSTO on jo hankkeen suunnitteluvaiheessa edellyttänyt, että Aurorassa kehitellään kahden lukuvuoden aikana malli turvalliselle iltapäivälle, joka olisi kustannusneutraali. Tällä hetkellä turvallinen iltapäivä "tuottaa tappiota" noin 46 000 euroa/vuosi. Se on perusteltua kokeilun alkuvaiheessa, mutta lopullisen mallin kohdalla näin ei voi olla.

Tavoitteenamme onkin jo kevätlukukaudeksi löytää keinoja, joilla hankkeesta saamamme tuotot kattaisivat yhä enemmän toiminnasta aiheutuneita kuluja. Toiminnasta on joko alettava periä maksuja tai sitten meidän on löydettävä muita keinoja saada sisään rahaa. Yksi vaihtoehto- joka on mahdollista syksystä 2008 alkaen- on liittää nyt vanhempien organisoima ja TIP-hankkeen iltapäivätoiminta toisiinsa. Yhdistämällä toiminnat saataisiin monia synergiaetuja. Jos käytössä olisi usea vetäjä, voitaisiin järjestää myös rinnakkaisohjelmaa.

TIP-TOIMINTAAN osallistuvien lasten vanhemmille lähetetään tänään linkki nettikyselyyn, jonka avulla keräämme kotien näkemyksiä eri toimintojen oikesta hintatasosta. Vastaukset otetaan huomioon, kun kehitämme kokeilua valtuuston asettamiin suuntiin."

Ks- Sanna Lauslahden juttu tapaamisesta: http://www.flickr.com/photos/36992520@N00/1902832108/


VUOSI 2008
KEVÄT 2008



"1.2.2008  

















Vain reippauskerho toteutui 

Ilmoittautumisaika kevään 2008 harrastuskerhoihin päättyi keskiviikkona  30.1. Valitettavasti ilmoittautumisia / kerho ei tullut kuin kourallinen, joten tarjolla olleista kerhoista vain yksi, reippauskerho 1.-2.-luokkalaisille, starttaa viikolla 6. Sovin ohjaajan kanssa, että hän on lapsia vastassa koulun pääaulassa keskiviikkona 6.2. klo 15.


Terveisin,
Sari  
TIP-hankkeen koordinaattori"

"29.1.2008 
Tanssimaan ja palloilemaan mahtuu vielä 

Syksyllä startannut tanssikerho jatkuu jälleen pienen tauon jälkeen eli viikolla 6. Aika ja paikka ovat samat (ke klo 15-16, koulun voimistelusali), vain vetäjä on vaihtunut. Tanssijalat pistää jatkossa vipattamaan Raija Herrala, yksi koulumme omista opettajista. Kerhossa on vielä hyvin tilaa, joten kaikki tanssista pitävät rohkeasti mukaan. Ilmoittautumiset sähköisesti suoraan Raijalle (raija.herrala@espoo.opit.fi).

Heti tanssikerhon jälkeen starttaa maksuton, 3-6 luokkalaisille suunnattu lentopallokerho (ke klo 16-17). Kerhossa pelataan myös muita sisäpelejä, joten tarjolla on varsin monipuolinen kerho kaikille liikunnasta pitäville. Ilmoittauduthan mukaan tiistaihin 5.2. mennessä. Ilmoittautumiset myös tämän kerhon osalta suoraan Raijalle.
Terveisin,
Sari Törrönen 

 TIP-hankkeen koordinaattori



"Tervehdys koteihin!

TIP-hankkeen puitteissa käynnistetään jälleen uusi erä harrastuskerhoja. Kerhotarjonnan suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon vanhempien esittämiä toiveita ja ehdotuksia toiminnan suhteen.

Ohessa kaikki helmikuussa viikolla 6 käynnistyvät kerhot:
 


Askartelukerho
Kerhossa käytetään mahdollisimman paljon olemassa olevaa, toisille jo
tarpeetonta materiaalia, ja keksitään niille ihan uusia käyttötarkoituksia. Maalataan ja koristellaan säilykepurkeista kynäpurkkeja, punotaan ystävännauhoja, tehdään itse koruja ym.
Kenelle: 3.-6.-luokkalaiset
Milloin: tiistaisin klo 15-17
Hinta: 30 euroa (sis. 15 kertaa)
Vetäjä: Pirjo Lilja
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pirjo.lilja@kolumbus.fi, puhelin: 050-386 6157


Askartelukerho
Askartelukerhossa tehdään ihmeitä materiaalista kuin materiaalista: askarrellaan paperia vanhoista lehdistä, tehdään ryijytyyny, opetellaan kankaanpainantaa seulan avulla, tehdään helmipujotustöitä, neulahuovutusta ja narutöitä. Ja tarvittaessa muutakin.
Kenelle: 1.-4.-luokkalaiset
Milloin: keskiviikkoisin klo 15-17
Hinta: 38 euroa (sis. 8 kertaa)
Vetäjä: Sirkka Leivo
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: sinspire.kadentaito@elisanet.fi


Det är ju roligt att tala svenska!
Ruotsin alkeita tekemisen ja leikin avulla. Materiaalina käytetään mm. ala-asteen ruotsin oppikirjoja. Kielitaidon karttuessa mukaan otetaan lehtiä ja helppolukuisia lasten kirjoja, joita käydään läpi oman pohdinnan ja tukisanaston avulla.
Kenelle: ne 3.-luokkalaiset, jotka aloittavat ruotsin opinnot syksyllä 2008
Milloin: tiistaisin klo 15.15-16
Hinta: 30 euroa (sis. 15 kertaa)
Vetäjä: Sari Törrönen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: sari.torronen@espoo.opit.fi
 


English – YES!
Englannin alkeita tekemisen ja leikin avulla. Materiaalina käytetään mm. ala-asteen englannin oppikirjoja. Kielitaidon karttuessa mukaan otetaan lehtiä ja helppolukuisia lasten kirjoja, joita käydään läpi oman pohdinnan ja tukisanaston avulla.
Kenelle: ne 2.-luokkalaiset, jotka aloittavat englannin opinnot syksyllä 2008
Milloin: perjantaisin klo 15.15-16
Hinta: 30 euroa (sis. 15 kertaa)
Vetäjä: Sari Törrönen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: sari.torronen@espoo.opit.fi


Lautapelikerho
Kerhossa on käytössä lautapelejä, palapelejä ja pelikortteja. Voit tuoda kotoa mukanasi omiakin pelejä. Kerhossa saat kaverin, jonka kanssa voit pelata.
Kenelle: 3.-6.-luokkalaiset
Milloin: maanantaisin klo 15-17
Hinta: 30 euroa (sis. 15 kertaa)
Vetäjä: Pirjo Lilja
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pirjo.lilja@kolumbus.fi, puhelin: 050-386 6157
 


Ompelukerho
Kerhossa voit ommella, korjata ja tuunata itsellesi uusia vaatteita. Tuo kotoa kangas tai vanha vaate, jonka haluaisit uudistaa ja idea, mitä haluaisit siitä tehdä. Kerhossa saat neuvot kaavojen piirtämiseen ja ompeluun.
Kenelle: 4.-6.-luokkalaiset
Milloin: keskiviikkoisin klo 15-17
Hinta: 30 euroa (sis. 15 kertaa)
Vetäjä: Pirjo Lilja
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pirjo.lilja@kolumbus.fi, puhelin: 050-386 6157


Reippauskurssi
Reippauskerho on itsetuntoa kasvattava varsinainen tieto- ja
toimintapaketti. Kerhossa seikkaillaan lapsen elämän riskitilanteissa
(eksyminen, tulipalo, kiusaaminen ja ahdistelu) keskustellen, harjoituksia
ja näytelmiä tehden. Harjoittelemme käyttämään omaa päätä ja määrittämään
omia rajoja, mm. mitä meille saa tehdä ja mitä ei, minkälaista apua otan
vastaan ja mistä, miksi olen arvokas. Harjoituksia mm. ilmaisutaidosta ja
teatterista. Itsepuolustuslajeista irrottautumisharjoituksia.
Kurssilla voidaan ottaa myös huomioon vanhempien toiveita ja käsitellä
lisäksi lapselle jo sattuneita tapauksia.
Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: keskiviikkoisin klo 15-17 (1.-2.-lk helmikuu, 3.-4.-lk maaliskuu, 5.-6-lk huhtikuu, toukokuun ryhmään otetaan kaiken ikäisiä)
Hinta: 61 euroa (sis. 4 kertaa)
Vetäjä: Leea Väisänen / Reippauskurssit
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: leea.vaisanen@reippauskurssit.com


Sarjakuvakerho
Kerhossa luetaan sarjakuvia ja keskustellaan niistä, opitaan erilaisia sarjakuvatyylejä ja piirtämistekniikoita sekä tussausta. Suunnitellaan ja piirretään oma sarjakuvastrippi tai lyhyt tarina.
Kenelle: 3.-6.-luokkalaiset
Milloin: torstaisin klo 15-17
Hinta: 120 euroa (sis. 10 kertaa)
Vetäjä: Luca Cannavò
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: lucacannavo@hotmail.com
 


Shakkikerho
Shakin perusteiden ja strategioiden harjoittelua osaavan opettajan johdolla. Tässä kerhossa muistin kehittäminen ja looginen ajattelu ovat keskeisessä asemassa.
Kenelle: 3.-6.-luokkalaiset
Milloin: maanantaisin klo 15-17
Hinta: 30 euroa (sis. 10 kertaa)
Vetäjä: Timo Munukka / Espoon shakkikerho
Lisätiedot: timo@munukka.net
Ilmoittautumiset: sari.torronen@espoo.opit.fi



Uusien kerhojen lisäksi syksyllä startanneessa ATK-kerhossa on vielä tilaa. Kerho kokoontuu maanantaisin klo 15-16. Tiedustelut ja ilmoittautumiset suoraan vetäjälle: johanna.pelkonen@espoo.opit.fi.

Huomioithan ystävällisesti, että ilmoittautumisten takaraja kuhunkin kerhoon on 30.1. Kerhosta riippuen mm. osallistujamäärät vaikuttavat kerhon käynnistymiseen.

Terveisin,










Sari Törrönen

TIP-hankkeen koordinaattori
 

SYKSY 2008


Auroran koululla alkamassa huippumäärä kerhoja

AURORAN KOULULLA koulukerhotoimintaa ei ole koskaan päästetty hiipumaan. Mutta tänä syksynä kerhoja on tarjolla ennätysmäärä, sekä jo toimintansa aloittaneita ulkopuolisten toimijoiden järjestämiä maksullisia kerhoja että nyt käynnistyviä osallistujille maksuttomia kerhoja. Huoltajat saavat lähipäivinä kotiin ilmoittautumislistan, jolla lapsi ilmoitetaan kerhoon. Ilmoittautumisen voi tehdä myös sähköpostilla rehtorille osoitteeseen marttifi (at) gmail.com

KOULUPÄIVÄN aikana (pääasiassa siestalla) TOIMIVAT KERHOT

1. Teatterikerho

Ohjaajat Martti Hellström ja Jukka Jokiranta. Kerho toimii periodeittain, ja se alkaa syysloman jälkeen. Kerho on tarkoitettu 4.-6. luokkalaisille oppilaille, jotka ottavat vastaa ns. puheroolit koko koulun näytelmissä. Diasporan aikana kerho kokoontuu ennen bussien lähtöä ja/tai bussien tultua.

2-3. Bändikerho 1 ja 2

Ohjaaja Risto Schray. Kerho kokoonty Aurorassa kaksi kertaa viikossa ma, ti, ke klo 13.30-15. Kerho on tarkoitettu 3.-6-luokkalaisille (ei kuitenkaan 5b-luokalle, jolla on oma luokkakerho.


4. Kuoro

Kuoroa harjoittavat Uma Jutila ja Kaija Kuivanen.Koulun kuoro on tarkoitettu kaikille kuorolaulusta innostuneille oppilaille. Laulamme monenlaista musiikkia, esim. lastenlauluja, teemapäivien lauluja ja koko koulun näytelmissä esitettäviä lauluja. Diasporan vuoksi syksyn aikana kuorolaiset ovat 0.-4.luokkalaisia. Kuoro harjoittelee siestalla, ennen muuta maanantaisin.

5. ATK-kerho

Kerhonohjaaja Johanna Pelkonen. Kerho kokoontuu siestalla tiistaisin, ja se on suunnattu 1-3- luokkalaisille.

6. Personal Trainer

Kerhonohjaaja Raija Herrala. Kyseessä on liikuntaan liittyvä kutsukerho, joka starttaa toivottaavasti jo ennen joulua.


KOULUPÄIVÄN ULKOPUOLELLA KOKOONTUVAT ns. TIP-KERHOT

TIP-1 ja 2: Teatterikerho

Ohjaajana Jukka Jokiranta. Teatterikerho on avoin kaikille oppilaille. Kerhoja on kaksi. Toinen keskiviikkona klo 15-16 ja toinen keskiviikkona klo 16-17.


TIP 3-4-: Bändikerho

Ohjaajana Risto Schiray. Suuren kysynnän vuoksi bändikerhotoimintaa on myös iltapäivällä. TIPin bändikerhot on suunnattu 3.-4. luokkalaislle. Kerho kokoontuu maanantaina ja tiistaina klo 15-17 välillä. Tarkka aika sovitaan kerholaisten kanssa.

TIP-5: Tanssikerho

Ohjaajana Raija Herrala. Kerho kokoontuu keskiviikkona klo 15-16.

TIP-6: Palloilukerho

Ohjaajana Raija Herrala. Kerho kokoontuu keskiviikkona klo 16-17.


TIP- 7: ATK

Ohjaajana Johanna Pelkonen. Kerho kokoontuu maanantaisin klo 15-16.

TIP- 8: Luokkakerho 5a

Ohjaajana Raija Herrala. Kerho kokoontuu joka toinen ma-to luokan liikuntatunnin paikalla.

TIP- 9: Luokkakerho 5b

Ohjaajana Risto Schiray. Kerho kokoontuu torstaisin klo 13.30-14.15)

TIP-10: Luokkakerho 5d

Ohjaajana Joni Schiray. Bändikerho kokoontuu maanantaisin klo 8.15-9

Lisätietoja kerhoista saa rehtorilta.



KEVÄT 2008

Turvallinen iltapäivä-kokeilu alkanut hienosti vanhempien mielestä 
Ks. http://www.kolumbus.fi/auroran.koulu/2008huhti.html

"Auroran koululla on käynnissä ns. turvallisen iltapäivän kokeilu, Huhtikuun ensimmäisellä viikolla lähetettiin kaikille TIP-toimintaan osallistuneiden lasten huoltajille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, toiminnan arviointilomake. Kysely toteutettiin netissä Kyselykone.fi- ohjelmalla. Vastauksia saatiin 36.
Vastausten perusteella näyttää siltä, että TIP-kokeilu on alkanut vanhempien mielestä hyvin. Toimintaan on osallistunut noin 120 lasta- siis 38 % koulun oppilaista. Ja jos ekaluokkalaiset, jotka ovat   lakisääteisen iltapäivähoidon piirissä, lasketaan luvusta pois, niin %- luku on 46!).

Tavoitteiden toteutuminen 

Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt hankkeen suunnitelman kesäkuussa 2007. Lähes kaikki  suunnitelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vastanneiden mielestä hyvin. Vastauksia tarkastellaan seuraavassa niin, että tyytyväisiin lasketaan mukaan vain arvosanan 4 ja 5 asteikolla 1-5 antaneiden määrä, Näin toimien erityisesti  lasten hyvinvointi (69 %) ja turvallisuus (69%) sekä perheen ja työelämän yhteensovittaminen (58%) ovat lisääntyneet. Perheen yhteistä aikaa TIP-kokeilu on sen sijaa lisääntynyt vain 18 %:lla vastanneista.

Toiminnan laatu 

TIP-kokeilu on toteutunut vanhempien mukaan hyvin myös sille asetettujen laatutekijöiden suhteen. Toiminta on ollut mielekästä (85%), monipuolista (79%) ja motivoivaa (76%), ja lasten sosiaaliset taidot ovat vahvistuneet (60%).. Lähiympäristöön vaikuttamisessa on ehkä eniten kehitettävää (27%).

Toimintojen hintataso 

Suomenkielisen lautakunnan kokeilulta edellyttämää kustannusneutraalisuuden periaatetta on pyritty noudattamaan hinnoittelemalla  lyhyen alkujakson jälkeen palvelut, kuitenkin huoltajien näkökulmasta kohtuullisiksi. Hintatason asetannassa on onnistuttu vanhempien näkökulmasta varsin hyvin Välipalan hintaan (erillinen ruokakortti, 30 tai 60 €) tyytyväisiä oli 59 %,,  leikkikentän päivähintaan (3€) 54 % ja harrastuskerhojen lukukausihintaan (vaihtelee ilmaisesta 100 €:oon) 48 %. Aamutoiminnan hintaan (2€/aamu) oli tyytyväisiä (vain) 37 %.

Nykyinen hintataso edellyttää kuitenkin riittävän suuria  osallistujamääriä, ja valitettavasti kaikki toimintoihin ilmoitetut lapset eivät ole toimintaan sittenkään osallistuneet.

Tip-kokeilun toteutuminen kouluarvosanalla mitaten 

Huoltajat arvioivat lopuksi TIP-kokeilun toteutumista  tämän lukuvuoden aikana kouluarvosanoilla 4-10. Keskiarvoksi tuli 8,3. Kiitettävän/erinomaisen arvosanan (9 tai 10) antoi 44 % vastaajista. Alhaisimman arvosanan (6) antoi yksi vastaaja.

Uusia ehdotuksia 

Vanhemmat tekivät  myös kehittämisehdotuksia. Tiedostusta ja markkinointia kannattaisi parantaa ja aikaistaa. Ilmoittautumiset kerhoihin tulisi kerätä jo keväällä. Nettiin toivottiin lukujärjestystä. Pojille sopivaa reipasta liikuntaa toivottiin lisää. Leikkikentän  toivottiin olevan pidempään auki (ja aamukerhon aukeavan aikaisemmin) ja joidenkiin kerhojen lukukausimaksua tulisi alentaa.

Martti Hellström "


TIP uudistuu ensi syksynä!

TOINEN eilinen kokous käsiteli TIP-hankkeen toista lukuvuotta. Istuimme minä ja Törrösen Sari Terttu Akselinin työhuoneessa oikein kaffekupin ja suklaakeksin äärellä. Hahmottelimme tulevia ratkaisuja. Tämän hetken suunnitelmat näyttävät seuraavilta, mutta niissä on vielä hiottavia yksityiskohtia.Erityisen hyvä uutinen on, että nyt kaikki halukkaat alkuopetuksen lapset pääsevät nyt lakisääteiden iltapäivätoiminnan piiriin omalla koulullaan. Siis myös tokaluokkalaiset.

TÄHÄN asti TIP ja lakisääteinen iltapäivätoiminta LIP ovat olleet omia toimintojaan. TIP on suunnattu 2.-6-luokkalaisille ja vanhempien organisoima LIP ekaluokkalaisille. TIP on tarjonnut kerhoja. LIP ei ole. TIP-palveluista on laskutettu erikseen, LIP-palveluista kiinteä kuukausisumma. Kummallakin on ollut oma henkilöstönsä.

ENSI SYKSYSTÄ alkaen TIP ja LIP yhdistyvät Turvalliseksi iltapäiväksi (TIP). TIP aukeaa klo 12.45 ja päättyy klo 17.45. Tänä lukuvuonna TIP on järjestänyt myös aamutoimintaa klo 8-9. Vuoden kokemusten mukaan tälle palvelulle ei ole riittävästi kysyntää. Aamulla ennen koulualkua kouluravintolaan on tullut vain 2-3 lasta.

Kaikki TIP-lapset 6.-luokkalaisiin saakka ovat aluksi ns. leikkikentällä, josta he hajaantuvat viikko- ja päiväsuunnitelman mukaan tarjottaviin toimintoihin (esim. liikunta, askartelu, läksyt...) Kutakin toimintaa vetää yksi TIP-ohjaajista. TIP-iltapäivään kuuluu ohjattu välipala.

TIP tarjoaa teematoimintojen lisäksi myös kerhoja, joihin ohjaajat kellottavat oikeat oppilaat. Kerhot on siis tarkoitettu TIP:ään ilmoitettaville lapsille. TIP-kerhoja vetävät ohjaajat ja yhteistyö kumppanimme. Yhteistyökumppaneiden kerhoissa on erillinen kerhomaksu edelleen.

1.-2.luokkalaisille ja erityislapsille Turvallinen iltapäivä maksaa 60 €. Hintaan kuuluu välipala. 3.-6-luokkalaisille on suunniteltu 20 €:n kuukausikorttia. Sillä rahalla saisi olla leikkikentällä ohjatussa toiminnassa ja ohjaajien vetämissä kerhoissa vanhempien kanssa sovitun ajan. Välipala maksettaisiin edelleen erikseen ostettavilla ruokakorteilla.

Iltapäiviin tullee myös TIP- kerhoja, jotka on suunnattu tietyille lapsille. Esim. jos saamme lääninhallitukselta tukirahaa, niillä rahoilla kustannettavat opettajien vetämät kerhot on suunnattu vain 3.-6-luokkalaisille Näihin opettajien vetämiin kerhoihin (bändikerho, teatterikerho, tietokonekerho, liikuntakerho...) otetaan erilliset ilmoittautumiset. Lääninhallituksen tukipäätös tulee toivottavasti niin ajoissa, että ehdimme tiedottaa, käynnistyvätkö nämä kerhot.

ENSI maanantaina kaikille kouluumme otetuille uusille epuille lähtee kirje, jossa on mukana ohjeet TIP:ään ilmoittautumisesta. Vastaava kirje laitetaan repuissa myös nykyisille ekaluokkalaisille. Ensi lukuvuoden 3.-6.luokkalaisille ilmoittautumiskirjeet lähtevät toukokuun alussa, kun tiedetään pienempien oppilaitten iltapäivätoiminnan tarve.

Kun tiedämme kaikilta luokka-asteilta ilmoittautuneiden määrän, voimme käynnistää TIP-ohjaajien rekrytoinnin. Näillä näkymin se ajoittuu toukokuun puoliväliin.

Monet kysymykset ovat vielä auki. Kommentit ovat tervetulleita.


Lautakunta

Lautakunta täsmensi hankkeen toisen vaiheen toteutusta sekä hyväksyi muutokset siihen liittyvään rahoitusjärjestelmään. Lautakunta on saanut väliraportin hankkeesta 12.6.2008.
Väliraportissa oli havaittavissa lasten ja huoltajien osalta osin heikkoa sitoutumista toimintaan.

SYKSY 2008









Yhteenvetoa syyslukukaudesta 2008


Turvallinen iltapäivä – TIP-hanke  laajentui  edellisestä vuodesta noin nelinkertaiseksi. Siitä huolimatta hankkeessa mukana olevat lapset huoltajineen olivat  oimintaan erittäin tyytyväisiä, vaikka toiminnan lopettaneita lapsiakin oli muutama.

Myös hankkeen henkilökunta oli  pääosin tyytyväistä ja innostunutta, vaikka lapsimäärä olikin kaikille alkuun aikamoinen järkytys. Osallistuvien lasten määrä on muuttanut myös toiminnan rakennetta: henkilökunnan määrän kasvaessa toimintaa on voitu järkeistää ja tehdä monipuolisemmaksi. Samassa yhteydessä myös hallinnollisen työn osuus on kasvanut merkittävästi.

Ryhmäkoon äkillinen kasvu viime vuoteen verrattuna loi paineita muun muassa tilojen suhteen. Myös henkilökunnan melko runsaat poissaolot ja sijaisten saannin vaikeus ovat omalta osaltaan aiheuttaneet huolta.

Hankkeen voidaan toteutuneen ja sujuneen pääosin ja erityisesti syyslukukauden 2008 aikana erittäin hyvin.

Hankekoulun rehtori, apulaisrehtori ja Tip- koordinaattori sekä koulusihteeri toimivat kiinteässä yhteistyössä sivistystoimen talousyksikön ja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön hallinto-osaston iltapäivätoiminnan vastuualueen sekä opetusosaston virkamiesten kanssa.

















Kerhoihin ilmoittautui 285 lasta!











ILMOITTAUTUMINEN oppilaille maksuttomiin kerhoihin on päättynyt. Seuraavassa yhteenvetoa ilmoittautuneista. Maksuttomiin Opetushallituksen erityismäärärahoilla rahoitettuihin) TIP-kerhoihin ilmoittautui 97 lasta. Koulun omilla rahoilla rahoitettuihin ns. siestakerhoihin ilmoittautui 122 lasta. Maksullisiin TIP-kerhoihin osallistuu 66 lasta. Yhteensä koulun organisoimaan kerhotoimintaan osallistuu 285 oppilasta. (Huom! Osa lapsista osallistuu useaan kerhoon). 











MAANANTAIKERHOT

Koulun maksuttomat ns. siestakerhot
• (1) Kuoro siestalla (53 kerholaista)
• (2) Bändikerho: ma13.30-15., ti 8.15-9 ja 13.30-15., ke klo 8.15-9 ja pe 8.15-9 3.-6-luokkalaisille (32 kerholaista,)

Maksuttomat TIP-kerhot
• (3) Luokkakerho 5d/klo 8.15-9 (kuusi ilmoittautunutta), mahdollisesti toinenkin aika
• (4) Bändikerho: klo 15-17 välillä. (21 ilmoittautunutta, osa maanantaina osa tiistaina)
• (5) ATK-kerho, (7 ilmoittautunutta)

TIP-maksulliset kerhot
• (6) Karatekerho klo 15-16 (liikuntasali, 18 osallistujaa)
• (7) Karatekerho klo 16-17 (liikuntasali, 13 osallistujaa)

TIISTAIKERHOT

Koulun maksuttomat ns. siestakerhot
• (8) ATK-kerho, 1-3- luokkalaisille. (17 ilmoittautunutta),useana päivänä
• (9) Bändikerho: ma, ti, ke, pe 3.-6-luokkalaisille 

Maksuttomat TIP- kerhot
• (4) Bändikerho: klo 15-17 välillä.( em 21, osa maanantaina osa tiistaina)
• (10) Luokkakerho 5a/joka toinen viikko liikuntatuntien paikalla (17 lasta)

TIP-maksulliset kerhot
• (11) 4Kids- 7.10. alkaen klo klo 16.15 - 17.00. Kohderyhmänä ovat koulumme 0-2.-luokkalaiset. (3 osallistujaa)
• (12) Luontokerho klo 15-16.30 (DreamMix-luokka, 7 osallistujaa)

KESKIVIIKKOKERHOT

Koulun maksuttomat ns. siestakerhot
•(2) Bändikerho: ma, ti, ke, pe 3.-6-luokkalaisille 

Maksuttomat TIP-kerhot
• (4) Bändikerho: ma, ti, ke klo 13.30-15. 3.-6-luokkalaisille 
•(13) Teatterikerho klo 15-16. (5 ilmoittautunutta) 
•(14) Teatterikerho klo 16-17. (10 ilmoittautunutta) 
•(15) Tanssikerho klo 15-16. (6 ilmoittautunutta, alkaa keväällä) 
•(16) Palloilukerho klo syksyn ajan 15-16 (12 ilmoittautunutta), keväällä klo 16-17

TIP-maksulliset kerhot
• (17) Kuviskerho klo 15-16.30 (TN-luokka/2b-luokka, 15 osallistujaa)
• (18) Reippauskerho ( 4 X) 17 ilmoittautunutta)

TORSTAIKERHOT

Maksuttomat TIP-kerhot
• (8) Luokkakerho 5a/joka toinen viikko liikuntatuntien paikalla 
• (19) Luokkakerho 5b/ 13.30-14.15. (11 ilmoittautunutta)


TIP-maksulliset kerhot
•(20) Kuviskerho klo 15-16.30 (TN-luokka/2b-luokka)
•(21) Jamkids-kannelkerho klo 15.30-16.30 (kieliluokka 3 osallistujaa)


PERJANTAIKERHOT

Koulun maksuttomat ns. siestakerhot
•(2) Bändikerho: ma, ti, ke, pe 3.-6-luokkalaisille 

PERIODEITTAIN 

Koulun maksuttomat ns, siestakerhot
• (22) Teatterikerho (4.-6-lk) (5 ilmoittautunutta)
• (23) Personal Trainer (15 lasta Kutsukerho)

Maksuttomat TIP-kerhot
• (23) Läksykerho 5d:n oppilaille ( 2 poikaa), joka päivä 15 min.



Kiinnostaako 4Kids-kerho


Tervehdys Tipistä!

TIP-toiminnan puitteissa tarjotaan vielä yhtä uutta kerhoa, joka aloittaa toimintansa ti 7.10. Kerho kokoontuu syyslukukaudella aina tiistaisin klo 16.15 - 17.00. Kohderyhmänä ovat koulumme 0-2.-luokkalaiset.

4Kids-kerhossa opetetaan englantia hauskalla ja helpolla tavalla käyttäen opetusmetodeina mm. leikkejä, lauluja ja pelejä. Lapsi oppii englantia luonnollisella tavalla leikin lomassa parhaassa kielenoppimisiässä. 4Kids-kerho antaa lapselle hauskan ja positiivisen kokemuksen englanninkielestä rohkaisten häntä kommunikoimaan kieltä käyttäen. Kerho toimii hyvänä starttina englanninkielen opiskeluihin.

Lisätietoja kerhon sisällöstä, hinnoista ja käytännön kuvioista saat kerhon yhteyshenkilöltä Fabiane Laubelta (fabiane.laube@4kids.fi, p. 040-831 9815). Ilmoittautumiset kerhoon tehdään sähköisesti 28.9. mennessä os. www.4kids.fi/lomake.html

Sari Törrönen

TIP-raportti

SUNNUNTAI-ILLAN rattona oli TIP-raportin päivittäminen lautakuntaa varten. Tämä "vanha" lautakunta saa väliraportin 2, ja uusi lautakunta ratkaisee valiraportin 3 pohjalta sitten helmi-maaliskuussa, kuinka koulun järjestämän kaikkia 0-6-luokan oppilaita palvelevan iltapäivätoiminnan käy. Laajeneeko se, jatkuuko se Aurorassa vai ajetaanko se alas?

TIP-raportti marraskuu 2008

KOKOSIN raporttiin sekä TIP-henkilökunnan että huoltajien hankkeelle antaman palautteen. Palaute oli komeaa luettavaa.

TIP-hanke henkilökunnan arvioimana

Lokakuussa 2008 lähetettiin kaikille TIP-toimintaan kuuluville työntekijöille kysely. Kysely toteutettiin netissä Kyselykone.fi- ohjelmalla. Vastauksia saatiin 11 (henkilökuntaa yhteensä 13). TIP-kokeilu on arvion mukaan toteutettu hyvin sille yhdessä asetettujen laatutekijöiden suhteen. Kouluarvosanoilla mitattuna (tyyppiarvo) tulokset ovat seuraavat:

TIP- toiminnasta saa työniloa (9). Toiminta kuormitti erityisesti yhtä vastaajaa.
• Oma osuus toiminnassa koetaan arvokkaaksi ja mielekkääksi (9)
• Työt on jaettu ja järjestetty reilusti ja hyvin (9)
• Henkillökunta kokee voivansa toteuttaa itseään ja saavansa vaikuttaa asioihin (9)
• Lapset voidaan kohdata yksilöinä (8)
• TIPIN päivärakenne ja toimintamalli ovat tarkoituksenmukaisia (8)
• Palkka vastaa työtehtäviä (6)

Henkilökunnalla oli myös mahdollisuus esittää omia kehittämisideoitaan. Tässä listaa:

• pienemmissä ryhmissä toimimista
• enemmän tilaa
• kiipeilytila jossa pehmustettu alusta
• Mielestäni TIP toimintaa voisi kehittää uusimalla/vaihtamalla niitä kerhoja joissa ei kauheata tunkua ole, johonkin mielekkäämpään. Voisi ehkä kysellä lapsilta mielipidettä, että mikä olisi kiva uudistus.
• Toiminnan suunnitteluun käytettävä enemmän aikaa.

Huoltajapalaute syksyllä 2008

Lokakuussa 2008 lähetettiin kaikille TIP-toimintaan osallistuneiden lasten huoltajille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, toiminnan arviointilomake. Kysely toteutettiin netissä Kyselykone.fi- ohjelmalla. Vastauksia saatiin 88 (populaatio oli noin120).

Vastausten perusteella näyttää siltä, että TIP-hankkeen uusi konsepti toimi erittäin hyvin. Kokonaisarvosanaksi vanhemmat antoivat 8,97. Varsinaiseen ip-toimintaan on osallistunut 114 oppilasta. Lisäksi maksullisissa TIP-kerhoissa on 85 ja ilmaisissa 65 oppilastamme. Yhteensä peitto on 114 + 71 eli 185. Se on 58 % oppilaistamme.

Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vanhempien arvion mukaan lähes kaikilla osa-alueilla hyvin. Erityisesti ovat lisääntyneet (asteikolla 1-5 arvosanat 4 ja 5) lasten hyvinvointi 86 % (edellisenä lukuvuonna 69 %), turvallisuus 91 % (edellisenä lukuvuonna 69 %) sekä perheen ja työelämän yhteensovittaminen 82 % (edellisenä lukuvuonna 58 %). Uuden harrastuksen oli löytänyt 64 % lapsista. Lapsien lahjakkuutta hanke oli vahvistanut 57 %:n mielestä. Perheen yhteistä aikaa TIP-hanke lisäsi syksyllä 2008 48 %:lla, kun ensimmäisenä lukuvuonna %-luku oli vain 18.

TIP-kokeilu on arvion mukaan toteutunut hyvin sille asetettujen laatutekijöiden suhteen. Toiminta on ollut mielekästä 91 % (edellisenä lukuvuonna 85 %), monipuolista 93 % (79%), motivoivaa 87 % (76%), ja lasten sosiaaliset taidot ovat vahvistuneet 83 % (60%). Toiminta on ollut sisällöllisesti korkeatasoista (nyt 84 %). Lapsi on saanut tutustua uusiin harrastuksiin (nyt 81%). Lapset ovat saaneet osallistua toiminnan suunnitteluun (nyt 58 %). Lähiympäristöön vaikuttamaan on päästy 42 % (27%).

Hintatason asetannassa on onnistuttu vanhempien näkökulmasta varsin hyvin. Lakisääteiden iltapäivätoiminnan 60 €:n kuukausihintaan oli tyytyväisiä 69 % vastaajista. 3.-6.luokkalaisten 20 €:n kuukausihintaan oli tyytyväisiä 70 %. 3.-6-luokkalaisten välipalan hintaan (erillinen ruokakortti, 30 tai 60 €) oli tyytyväisiä 36 %. Maksullisten kerhojen kerhomaksuihin oli tyytyväisiä 59%.

Huoltajat arvioivat TIP-kokeilun toteutumista kouluarvosanoilla 4-10. Keskiarvoksi tuli nyt lähes 9 (edellisenä lukuvuonna 8,3). Kiitettävän/erinomaisen arvosanan (9 tai 10) antoi 81 % vastaajista (viime lukuvuonna 44 % ). Alhaisimman arvosanan (7) antoi kaksi vastaaja.

Vanhemmilta pyydettiin lopuksi myös kantaa siihen, miten hanketta tulisi jatkaa. 49 % toivoi hankkeen leviävän muihin kouluihin. 44 % toivoi hankkeen jatkuvan Auroran koulussa. Yksi vastaaja ei osannut vastata kysymykseen. Kukaan ei esittänyt hankkeen lopettamista.

Vanhemmilla oli mahdollisuus antaa myös vapaamuotoista palautetta. Se oli pääosin hyvin kannustavaa:

• Toiminta on ollut loistavaa, tätä ei saa lopettaa! Maksu saa olla vaikka korkeampikin, jos on siihen tarvetta.
• Toiminta on erittäin hyvää ja pelastaa työssäkäyvän yksinhuoltajan arjen sujumisen, kun lapsen ei tarvitse olla yksin kotona.
• Aivan huipputoimintaa, ehdottomasti kannattaa jatkaa ja laajentaa muihinkin kouluihin! Oikeasti koko perheen elämänlaatua ja hyvinvointia kohottava vaikutus!
• Henkilökohtaisesti meidän perheelle TIP - toiminta on lottovoitto! NN on saanut harrastaa monipuolista toimintaa ja illat on rauhoitetu kotona olemiseen perheen kanssa. On ollut myös aikaa tavata kavereitakin, kun ei illalla "tarvitse" lähteä harrastamaan mitään ylimääräistä. Päivä ollut jo tarpeeksi vauhdikas. NN ainakin on nauttinut jokaisesta hetkestä, kun on saanut puuhastella kaikkea sellaista, mitä ei välttämättä kotona tule tehtyä (mm. puutyöt). TIP - hanketta ei saa missään nimessä lopettaa. Se antaa lapsille mahdollisuuden tavata kavereita koulun jälkeen eikä kenenkään tarvi olla yksin kotona. Eikö ympärillä ole tarpeeksi huonoja esimerkkejä siitä, kun lapst on jätetty yksin.
• Vrt. muita maita; Englannissa alle 12 v ei saa olla yksin kotona, se on rikos joillain alueilla. Ja meillä ollaan sitä mieltä, että 8-vuotias voi jo olla yksin kotona. Pahasti on pielessä tämä yhteiskunta. ONNEKSI Auroran koululla on TIP!!!
• Lähinnä suuret kiitokset ip-toiminnan ennakkoluulottamasta kehittämisestä kaikille mukana olleille. Toivottavasti toiminta jatkuu samoilla linjoilla.
• Rauhala on ollut meidän lapsellemme erittäin tärkeä ja mieluisa paikka, toivottavasti se jatkuu edelleen. Jirin vetämä luontokerho oli myöskin todella mieluisa. TIPissä on toteutunut todella hyvin lapsien mahdollisuus itse valita mitä he haluavat tehdä; vapaa ulkoilu, rauhala, kotipesä yms.
• TIP-toiminta pajoineen ja erilaisine kerhoineen on ollut aivan loistavaa. Lapsi vaikuttaa innostuneelta ja kiinnostuneelta, me vanhemmat puolestamme arvostamme kovasti laadukasta ja turvallista toimintaa jota TIP on tarjonnut. Monet kiitokset!
• Toiminta on aivan loistavaa. Lapsesta näkee, että hän on viihtynyt ja oppii ja voi harrastaa turvallisesti koulun yhteydessä samoin kuin voi turvallisesti olla ikäistensä kanssa ympäristössä, joka on tuttu ja mieluisa. Täydet 10 pistettä koululle, kunnalle ja ohjaajille tästä erinomaisesta toiminnasta. Ja kiitos!
• Toteutus on jo nyt todella hyvä varmaan itse kokemuksella tiedätte paremmin mitkä toiminnat vaatisivat vielä kehittelyä. Lapsi 1. luokkalainen on viihtynyt todella hyvin ja vanhemmat voivat hyvillämielillä olla töissä. Kiitos lapsen ehdoilla loistavasti järjestetystä iltapäivätoiminnasta. Toivon todella että toiminta jatkuu.
• Vaikea keksiä uusia ideoita, koska toiminta on ollut niin loistavaa. Olemme valmiit maksamaan jopa jonkin verran enemmänkin jotta toiminta jatkuisi.
• Vaikea sanoa mitään kehitetettävää, koska on aivan uskomatonta, että näin halvalla hinnalla on saatu näin laadukas ja monipuolinen kerhotoiminta aikaan. On ollut ihan lottovoitto, että perheemme on päässyt tällaisen upean tarjonnan piiriin. Oli hyvin muistissa miten hankalia ja turvattomiakin iltapäivät isommalla sisaruksella aikoinaan oli. Nyt tämän nuoremman kohdalla on aivan upeeta, että iltapäivät sujuu turvallisesti ja mukavasti, eikä arki-iltoina ole enää yhtään harrastuskuskauksiakaan, koska laadukkaita harrastuksia löytyy iltapäiväksi. Olisi aivan varmasti yhteiskunnallinen vaikuttavuus aivan huippua, jos tällainen toiminta laajennettaisiin muihinkin kouluihin.


Vanhemmat esittivät myös kehittämisideoita:

• Iltapäivätoiminnan piirissä on aivan liikaa lapsia.
• Suunta on hyvä. Jos rahoitus onnistuu, pienehköjä yksiköitä, erilaisten lasten erilaisille tarpeille ja tarpeeksi ohjaajia.
• Pelkästään iltapäivätoiminnassa on koulun antaman tiedon mukaan mukana 115 lasta tällä hetkellä. Määrä on aika suuri - ja herättää kysymyksen iltapäivän rauhallisuudesta? - jos kaikki lapset ovat samoissa tiloissa. Esim. 1.-2. luokkalaisille voisi olla oma kokoontumis/"keräily"tila, vaikka kävisivätkin yhteisissä pajoissa. Emme halunneet mm. tästä syystä laittaa omaa 2. luokkalaista lastamme mukaan iltapäivätoimintaan vaan lapsemme osallistui ainoastaan maksulliseen kerhotoimintaan ja siestakerhotoimintaan.
• kehitysehdotuksena pienemmät ryhmäkoot. Tämän vuoden Tip.stä jäänyt tunne, että viime vuoden pienryhmä oli toiminnaltaan parempi ja lapsi oli rauhallisempi kotona. Lapseni on itse maininnut pitävänsä enemmän viime vuoden Tip:stä, koska ryhmä oli pienempi ja rauhallisempi. Rauhala on tod näk toiminut hyvin
• Kotipesä on levoton ja erittäin raskas paikka viettää aikaa. Onneksi on otettu käyttöön Rauhala-tila.Olisiko mahdollista jakaa Kotipesän toiminnat useampaan paikkaan. Samat lapset ilmoittatuisivat tullessaa ja lähtiessään aina samassa paikassa.
• Nopeutettu systeemi IP-toimintaan osallistuvien lasten kirjaamiseksi paikallaoleviksi. Kuulemma tämä kirjaaminen vie ohjaajien aikaa aika paljon ja on poissa lasten yhdessäololta. Edelleen Rauhala-tyyppinen paja, mutta hiukan kohtuullistettuna: esim hiljainen keskustelu tai kuiskailu sallittua.
• Iltapäivän harrasteryhmät ( ennen klo 15 )voisivat uudistua muutaman kerran vuodessa.
• Alun pajatoiminta oli myöskin kivaa, mutta se ilmeisesti loppui aika pian. Voisiko pajatoimintaa jatkossa olla pätkissä esim. 5 krt/luontopaja ja sitten taas taukoa. Maksulliset kerhot olivat kaikki koko lukukaudeksi, lyhyet pajat voisivat olla sopivampia toisille lapsille.
• Toivoisin myöskin, että työpajoihin ilmoittautumista muutettaisiin, ettei aina samat lapset ole samoissa pajoissa ja sitten jotkut eivät pääse ollenkaan johonkin pajaan.
• 1-2 luokkalaisille voisi olla monipuolisemminkin kerhoja, myös maksullisia. Esim jalkapallo, sulkapallo, tennis tms Toivoisimme, että maksullisia kerhoja järjestettäisiin pienille oppilaille jo aikaisemmin iltapäivällä. Nykyisen aikataulutuksen mukaisesti päivät venyvät liian pitkiksi, jos aikoo osallistua maksullisiin kerhoihin klo 15 jälkeen.
• olisi kiva saada lista harrastus mahdollisuuksista ja hinnoista lukukauden alussa.
• Edullisempia harrastuskerhoja.
• Maksuttomista kerhoista pitäisi tulla kotiin joku tieto miloin alkaa, minä päivänä ja klo aikana kokoontuu. Nyt ei tullut ja aiheutti hankaluuksia järjestelyissä.
• Eri kielten opiskelua NN kaipasi kerhotoimintaan ja oli todella harmissaan, kun Englanninkielen kerho ei toteutunut. Mutta ehtiihän tuota vielä opiskella;-)
• Kiitos todella paljon teille kaikille tästä hankkeesta ja arvokkaasta työstä, mitä teette! Jatkakaa samaan malliin!
• toivotaan reippauskerhoa taas kevääksi
• Maksutapaa yksinkertaiseksi, kerran lukuvuodessa.
• Välipallaan toivoisimme enemmän vaihtelua. Nykyään melko usein välipalaksi voileipää.
• 3. luokkalainen jättää usein välipalan ostamatta, koska joko kallista tai sitten ei löydy mieleistä syötävää.
• Olisiko mahdollista, että lapsi voisi osallistua toimintaan vain muutamana päivänä viikossa ja tämä huomioitaisiin maksussa.
• 3.-6.-luokkalaisten osalta kustannuskohdennusta voisi jotenkin miettiä, kun nyt maksu on sama riippumatta siitä, onko lapsi toiminnassa mukana 1 tai 5 päivänä viikossa... Nykyinen tuntuu epäreilulta sellaisesta, jonka lapsi on mukana vain kerran viikossa, kun välipalastakin on maksettava erikseen.
• enemmän retkiä ja vierailuja eri paikkoihin
• Koulun nettisivuilla voisi esitellä ohjaajat valokuvan kera. He ovat jääneet hyvin vieraiksi, koska vanhemmat eivät hae koululaistaan IP-kerhosta.
• Kurssitarjonta on monipuolista mutta voihan sitä aina kysellä onko erilaisilla liikuntakerhoilla kiinnostusta jollei koko lukuvuoden niin ehkä vähän lyhempiaikaisiinkin kurssituksiin kohtuullista korvausta vastaan tutustua erilaisiin lajeihin tai näytösluontoisesti jopa ihan ilmaiseksi.
• Puhelimella vaikea tavoitettavuus kun puhelin on yhden henkilön takana. Pitäisi olla "yleis" numero
• tiedotus ja aikataulut mahd ajoissa koteihin, ymmärrän että kokeilun ja rahoituksen takia se ei ollut nyt mahdollinen kaikin osin
• Kehittämisideoita on vaikea löytää. Yksi kehittämisidea olisi kuinka löytää riittävä määrä henkilökuntaa ja kuinka paikata sairaustapaukset.
• Olisi mukava saada kerran, pari lukukaudessa kirje/tiedote, mitä kaikkea TIPissa on konkreettisesti tehty. Esim kysymykseen 2.8. "Lapset ovat voineet TIPissä vaikuttaa lähiympäristön asioihin" en osannut vastata mitään; kirje voisi valottaa esim. tällaisia hankkeita vähän tarkemmin.
• Yhteydenpitoon ja tiedonvaihtoon kotien kanssa voisi kiinnittää huomiota. Samoin siihen, miten viestit kotoa tipin kulkevat. Olisi hyvä jos soittamisen lisäksi voisi lähettää tekstareita. Jonkinlainen sähköinen reissari voisi myös toimia. Systeemin pitäisi teitysti olla helppo molemmin puolin, ettei TIP-aikuisten aika mene viestien kuittailuun.
• Erityislapset olisivat tarvinneet ehkä oman vanhempainiltansa syksyn alkupuolella.

Joululoman ajaksi TIP-toimintaa?

TARJOSIMME Auroran huoltajille mahdollisuutta ilmoittaa lapsensa syysloman ajaksi ohjattuun TIP-toimintaan. Tässä blogissa syyskuussa tehdyssä pikakyselyssä näytti siltä, että tarvetta olisi, mutta "tosipaikan tullen" toimintaa kaipasi vain muutama yksittäinen perhe. Niin pienelle ryhmälle palvelua ei voitu järjestää. Tästä huolimatta käytämme pikakyselyä uudelleen, nyt joululoman osalta.

JOULULOMA alkaa tänä vuonna maanantaina 21.12. Jouluaatto on keskiviikkona, ja joulua saadaan sitten juhlia sunnuntaihin saakka kaikissa kodeissa. Oppilailla on joululomaa lisäksi koko viikko 52 ja vielä tammikuustakin kuusi päivää. Koulu alkaa keskiviikkona 7.1. 2009.

NÄIN pitkän loman osalta tarvetta ohjattuun toimintaa saattaisi olla riittävästi. Niinpä blogin oikeaan sarakkeeseen on avattu kysely, jolla kartoitamme alustavasti tällaisen toiminnan tarvetta. Jollei suurta tarvetta ole, ei ole järkevää käynnistää yksityiskohtaista suunnittelua. Siksi pyyntö: vastatkaa tosissanne.

Joulutoiminta olisi maksullista, ja sitä voitaisiin järjestää esimerkiksi neljäksi tunniksi päivässä (esim. klo 9-13). HIntaan vaikuttaa osallistujamäärä, mutta karkeasti se voisi olla viiden päivän (ma 29.12.- ma 5.1.) osalta noin 30 €. Toimintaa ei olisi uudenvuoden päivänä (to) eikä loppiaisena (ti). Hintaan sisältyisi jokin kevyt välipala (leipää, voita, juustoa jne.).

Alustava kysely on auki viikon ajan, ja se sulkeutuu keskiviikkona 19.11.2008.


VUOSI 2009



Kevään TIP-kerhoja!

Tervehdys koteihin! 

TIP-hankkeen puitteissa käynnistetään kevätlukukauden 2009 alkaessa uusi erä yhteistyökumppaneiden tarjoamia harrastuskerhoja. Kerhotarjonnan suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon vanhempien esittämiä toiveita ja ehdotuksia toiminnan suhteen.

1) 4Kids Englannin kielen kerho

4Kids-kerhossa opetetaan englantia hauskalla ja helpolla tavalla käyttäen opetusmetodeina mm. leikkejä, lauluja ja pelejä. Lapsi oppii englantia luonnollisella tavalla leikin lomassa parhaassa kielenoppimisiässä. 4Kids-kerho antaa lapselle hauskan ja positiivisen kokemuksen englanninkielestä rohkaisten häntä kommunikoimaan kieltä käyttäen. Kerho toimii hyvänä starttina englanninkielen opiskeluihin.

Kenelle: 1.-2.-luokkalaiset
Milloin: tiistaisin klo 16.15 - 17.00
Hinta: 141,95€ (16 tuntia á 8,50€ plus 5,95€ jäsenmaksua, sis. 16 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Pia Werner
Ilmoittautumiset: sähköisesti 6.1.2009 mennessä os. www.4kids.fi/lomake.html
Lisätiedot: Fabiane Laube, p. 040-831 9815, fabiane.laube@4kids.fi
Tila: jokin perusluokkahuoneista


2) Jamkids musiikkiseikkailukerho

Jamkids Musiikkiseikkailuklubi tarjoaa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista musiikin opetusta, soittovälineinä kanteleet. Tunneilla soitetaan kantelebändissä, rytmitaustojen ja rytmisoittimien avulla jamimeininki löytyy jo heti ensimmäisestä tunnista alkaen! Soittamisen lisäksi tunneilla tehdään esiintymistaitoharjoituksia, joiden avulla opitaan tärkeitä sosiaalisia yhteistyö- ja esiintymistaitoja. Lukuvuoden kohokohtia ovatkin esiintymiset omien idolien ja muiden Jamkids-ryhmien kanssa!

Tunneilla tehdään myös musiikkiliikuntaa kehorytmein ja tanssien, tutustutaan musiikin rytmi- ja melodia-asioihin, improvisoidaan, kuunnellaan ja lauletaan.
Osallistuminen ei edellytä nuottien tuntemista eikä aiempaa soittokokemusta. Oma soitin ei myöskään ole pakollinen.

Kenelle: 1.- 3.-luokkalaiset
Milloin: torstaisin klo 15.30 - 16.30
Hinta: 250 euroa (sis. 17 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Laura Loikkanen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kati Nieminen, p. 0400-944 222, info@jamkids.fi, http://www.jamkids.fi
Tila: jokin perusluokkahuoneista

3) Karatekerho

a) Alkeiskurssi

Kurssilla harjoitellaan pääasiassa karaten perustekniikoita ja leikkimielistä kamppailua. Venyttely on mukana jokaisessa harjoituksessa. Vaikka pääpaino on keskittymiskyvyn ja luonteen kehittämisessä sekä liikunnassa, osallistujat oppivat jonkin verran myös itsepuolustustekniikoita. Jos kurssi jatkuu pidempään, osallistujilla on mahdollisuus suorittaa karaten vyöarvoja Koryu Uchinadi -tyylisuunnassa.Lisätietoa saat halutessasi os: http://www.koryu-uchinadi.fi

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: maanantaisin klo 16 - 17
Hinta: 50 euroa (sis. 13 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Ante Brännbacka
Ilmoittautumiset: sari.torronen@espoo.opit.fi
Lisätiedot: Ante Brännbacka, puh. 0500-564 263, antebrannbacka@hotmail.com
Tila: voikkasali


b) Jatkokurssi 1

Jatkokurssi jatkaa siitä, mihin peruskurssi jäi ennen joulutaukoa. Harjoitukset ovat rakenteeltaan samankaltaiset kuin alkeiskurssilla, mutta sisältävät enemmän paritekniikkaa samalla, kun tekniikoiden vaikeusaste nousee. Tavoitteena on, että osallistujat saavuttaisivat keltaisen vyön tason ennen kesälomaa.

Edellytyksenä jatkokurssille osallistumiseen on, että lapsi on suorittanut yllä mainitun alkeiskurssin. Kevään jatkokurssilla on vielä muutama hajapaikka vapaana.

Kenelle: alkeiskurssin käyneet lapset
Milloin: maanantaisin klo 15 - 16
Hinta: 50 euroa (sis. 13 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Ante Brännbacka
Ilmoittautumiset: sari.torronen@espoo.opit.fi
Lisätiedot: Ante Brännbacka, puh. 0500-564 263, antebrannbacka@hotmail.com
Tila: voikkasali

4) Kuviskerho

Kuviskerhossa värit, viivat ja muodot saavat eloa erilaisten materiaalien ja välineiden avulla. Kerhossa piirretään, maalataan ja rakennellaan. Tutuksi tulevat lyijyt, hiilet, pastellit, pahvit, paperit, värit, savet, rautalangat, kankaat, villat ja monet muut materiaalit. Kerhossa on muutama hajapaikka vapaana.

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: torstaisin klo 15.15 - 16.45
Hinta: 120 euroa (sis. 13 kertaa / lukukausi)
Opettaja: kuvataiteilija, kuvataideopettaja Anne Ovaska
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: apulaisrehtori Hannele Jääskeläinen, puh.
09-816 31820, 040-5121888, hannele.jaaskelainen@espoonkuvataidekoulu.fi
Tila: veistoluokka

5) Luontokerho

Kerhossa retkeillään luonnossa, tutustutaan lähiympäristöön, opetellaan jonkin verran luonnontietoa, tutustutaan ympäristöystävällisiin elintapoihin, leikitään, askarrellaan ja nautitaan yhdessä olosta.

Kenelle: 1.-2.-luokkalaiset
Milloin: tiistaisin klo 15 - 16.30 (alkaa tiistaina 20.1.)
Hinta: 50 euroa (sis. 10 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Paula Priha, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry
Ilmoittautumiset: sari.torronen@espoo.opit.fi
Lisätiedot: Terhi Niinimäki, puh. 09- 446 313, lup-lapset@luontoliitto.fi
Tila: satunnaisia sisälläoloja varten jokin perusluokkahuoneista

6) Reippauskurssi

Reippauskurssi on itsetuntoa kasvattava varsinainen tieto ja toimintapaketti. Peruskurssilla seikkaillaan lapsen elämän riskitilanteissa aiheilla
eksyminen, tulipalo, kiusaaminen ja ahdistelu sekä jatkokurssilla syventävillä aiheilla (mm. tupakka ja päihteet, uskaltaminen ja rohkeus, terveelliset elämäntavat ja hyvät harrastukset) keskustellen, harjoituksia ja näytelmiä tehden.
Harjoittelemme käyttämään omaa päätämme ja määrittämään omia rajojamme (mm. mitä meille saa tehdä ja mitä ei, minkälaista apua otan vastaan ja mistä, miksi olen
arvokas). Harjoituksia otetaan mm. ilmaisutaidosta ja teatterista. Itsepuolustuslajeista irrottautumisharjoituksia.

a) Peruskurssi

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: torstaisin klo 15 - 17 (26.2, 5.3., 12.3. ja 19.3)
Hinta: 61 euroa (sis. 4 kertaa)
Opettaja: Leea Väisänen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: leea.vaisanen@reippauskurssit.com
Tila: jokin perusluokkahuoneista

b) Jatkokurssi

Kenelle: peruskurssin käyneet lapset
Milloin: torstaisin klo 15 - 17 (22.1., 29.1., 5.2. ja 12.2.)
Hinta: 55 euroa (sis. 4 kertaa)
Opettaja: Leea Väisänen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: leea.vaisanen@reippauskurssit.com
Tila: jokin perusluokkahuoneista

Huomioithan ystävällisesti, että sitovat ilmoittautumiset yhteistyökumppaneiden järjestämiin kerhoihin tehdään maanantaihin 29.12. mennessä. Kerhosta riippuen mm. osallistujamäärät vaikuttavat kerhon käynnistymiseen. Kerhot aloittavat toimintansa tammikuussa viikolla 3 (mahdolliset muutokset em. aikataulua koskien on kirjattu kyseisen kerhon kohdalle).

Terveisin,
Sari Törrönen
TIP-hankkeen koordinaattori

Opetuslautakunnan puheenjohtaja kirjoitti TIPistä

OPETUSLAUTAKUNNAN puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti sivuaa omilla nettisivuillaan Auroran koulun TIP-hanketta. Hänen valokuvapäiväkirjaansa pääsee tästä linkista. Kuvituksena on kaunis jouluseimemme.



Kevään TIP-kerhot ja- pajat


AURORASSA on tarjolla monenlaista harrastustoimintaa. Tässä TIP-kerhot ja -pajat. Näiden lisäksi koulu järjestää siestakerhoja. Niiden aikatauluista tiedotetaan hieman myöhemmin. Listasta puuttuvat myös ns. luokkakerhot, jotka rahoitetaan TIP-rahoilla. 

Maanantai

Kerho: atk-kerho
Aika: klo 15.00-16.00
Tila: parakki / atk-tila

Kerho: bändikerho / ryhmä 1
Aika: klo 15.00-16.00
Tila: päärakennus / bänditila


Kerho: bändikerho / ryhmä 2
Aika: klo 16.00-17.00
Tila: päärakennus / bänditila


Kerho: karatekerho / jatko 1(maksullinen)
Aika: klo 15.00-16.00 (siirtyminen pukuhuoneisiin klo 14.50)
Tila: päärakennus / liikuntasali

Tiistai

Kerho: bändikerho / ryhmä 3
Aika: klo 15.00-16.00
Tila: päärakennus / bänditila


Kerho: 4Kids englannin kielen kerho(maksullinen)
Aika: klo 16.15-17.00
Tila: päärakennus / kotiluokka 1

Keskiviikko

Kerho: kuviskerho
Aika: klo 15.15-16.45
Tila: päärakennus / veistoluokka


Kerho: palloilukerho
Aika: klo 16.00-17.00
Tila: päärakennus / liikuntasali


Kerho: tanssikerho
Aika: klo 15.00-15.45
Tila: päärakennus / liikuntasali

Kerho: teatterikerho / ryhmä 1
Aika: klo 15.00-16.00
Tila: päärakennus / DreamMix


Kerho: teatterikerho / ryhmä 2
Aika: klo 16.00-17.00
Tila: päärakennus / DreamMix

Torstai
Kerho: bändikerho / ryhmä 4
Aika: klo 15.00-16.00
Tila: päärakennus / bänditila


Kerho: kuviskerho
Aika: klo 15.15-16.45
Tila: päärakennus / veistoluokka


Kerho: reippauskurssi / jatko 1(maksullinen)
Aika: klo 15.00-17.00 (22.1, 29.1, 5.2. ja 12.2.)
Tila: päärakennus / kotiluokka 1

Perjantai

Ei kerhoja

TIP-Pajat

TIP-pajat on tarkoitettu TIP-iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille. Niistä ei kerätä kerhomaksua, vaan toiminta sisältyy kuukausimaksuun

Kotipesä
Vetäjä: Sari
Tila: päärakennus/ruokasali
Välipala: klo 13.30

Askartelu
Vetäjä: Janina
Tila: parakki/2A
Välipala: klo 14.00

Kädentaidot
Vetäjä: Pirjo
Tila: parakki/2C
Välipala: klo 14.15

Liikunta ja leikki
Vetäjä: Jatta
Tila: parakki / 1A
Välipala: klo 14.30


Luonto
Vetäjä: Jiri
Tila: päärakennus/DreamMix
Välipala: klo 13.45

Puutyö
Vetäjä: Pekka
Tila: päärakennus/veistoluokka
Välipala: klo 13.30

Rauhala klo 14-15.30
Vetäjä: Noora
Tila: parakki/2B
Välipala: -



Tip-vanhempainilta ke 11.2.
Järjestämme kaikille Tip-toimintaan lapsensa ilmoittaneille huoltajille vanhempainillan koulun ruokasalissa keskiviikkona 11.2. klo 17.30-18.30. Vapaamuotoisen tapaamisen tarkoituksena on esitellä toiminnassa mukana olevat aikuiset sekä kertoa toiminnan sisällöstä, eli mitä me Tipissä päivittäin oikein teemme. Toivomme, että myös vanhemmat ovat äänessä, jotta saamme tilaisuudesta mahdollisimman paljon irti.


Muistathan tarjoilun takia vahvistaa osallistumisesti sähköpostitse (sari.torronen@espoo.opit.fi) viimeistään pe 30.1.


Tervetuloa!


t. TIP-aikuiset



TIP-toiminnalle ei tarvetta talvilomalla

KUVA: Turvallista koulua tavoitellaan muuallakin? Kuva lainassa netistä.


REXIN BLOGIN oikeassa yläkulmassa oli 10 päivää auki pikakysely, jossa kartoitettiin vanhempien tarpeita saada lapselleen ohjattua TIP-toimintaa talviloman ajaksi (helmikuun viikko 8).

SYYSLOMAN osalta tehdyssä kyselyssä toimintaa kaipasi vain muutama yksittäinen perhe. Joululomaa koskeneen pikakyselyn mukaan tarvetta ei ollut. Teimme "varmuuden vuoksi" vielä pikakyselyn talviloman osalta.

Saimme pikakyselyyn kaikkiaan 41 vastausta. 37 ei tarvitse toimintaa, ja 4 ei tiennyt. Yksikään vastaaja ei tarvinnut toimintaa.

Koska tarvetta ole, ei ole järkevää käynnistää tarkempaa selvittelyä tai suunnittelua. Kiitos kaikille vastanneille.

TIPin tytöille oma blogi?  17.3.2009

LUPASIN eilen TIPin isoille kolmasluokkalaisille tytöille, että autan heitä avaamaan oman blogin. Tämä bloggerin alusta on simppeli, ja tytöt saisivat mukavan foorumin julkaista omia juttujaan koululaisen arjesta. Meillä oli muutama vuosi sitten vastaava nettilehti ET-oppilaiden kanssa. Ja se oli kiva kokeilu.

Täytyy vielä selvittää sekä teknisiä että juristisia yksityiskohtia- ja tietysti pyytää kotien lupa. Mutta alustan olen jo avannut.

MUUTOINKIN tämän alkavan tiistain ohjelmasta pitäisi hyvin selvitä.



Vanhemmat toivoivat TIP-hankkeen jatkuvan
Ks. http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/03/vanhemmat-toivovat-tip-hankkeen.html


AURORAN Koti ja Koulu ry laati keväällä 2009  opetuslautakunnalle osoitetun kirjeen ja kokosi allekirjoituksista adressia koulumme turvallinen iltapäivä-hankkeeseen liittyvän iltapäivätoiminnan jatkamisesta myös ensi lukuvuonna. Kirje allekirjoituksineen luovutettiin Koti & Koulu ry:n puheenjohtaja Eija Kaarton johdolla opetuslautakunnan puheenjohtajalle Marika Niemelle maanantaina 9.3. klo 9.

" Turvallinen iltapäivä Auroran koulussa -










Turvallinen iltapäivä jatkossakin

Auroran alakoulussa on kahden vuoden ajan toiminut turvallisen iltapäivän kokeiluhanke, eli TIP. Hankkeen puitteissa on koulussa tarjottu 1 – 6-luokkien oppilaille turvallista ja edullista iltapäivätoimintaa koulun tiloissa. Auroran koti ja koulu ry pyytää suomenkielistä opetuslautakuntaa huomioimaan seuraavat näkökohdat päättäessään toiminnan jatkamisesta.

Toimintaa joka päivä yli sadalle lapselle

TIP:ssä lapset saavat välipalan, osallistuvat oman valintansa mukaan ohjattuun tai vapaaseen aikuisen valvomaan toimintaan. Osa lapsista käy kotona välipalalla ja tulee sen jälkeen takaisin osallistuakseen joihinkin koulussa toimivista monista kerhoista. TIP-iltapäivätoimintaan osallistuu noin kolmannes koulun reilusta 300 oppilaasta, kerhotoimintaan vielä useampi. TIPissä ulkoillaan, liikutaan, leikitään, askarrellaan tai vain levätään. TIP tarjonnassa on runsaasti erilaisia harrastekerhoja.

Enemmän yhteistä aikaa iltaisin lapsille ja vanhemmille

TIP on saanut paljon kiitosta vanhemmilta siitä, että lasten harrastukset on voitu järjestää iltapäivän ajaksi, kun vanhemmat ovat töissä. Tällöin iltaisin jää enemmän aikaa rauhalliselle yhdessäololle lasten kanssa ja lasten elämänrytmistä tulee levollisempaa, eivätkä illat kulu harrastuksista toisiin menemiseen.

TIP tukee erityistä huolenpitoa tarvitsevia lapsia

Erityisen hienoa TIPssä on, että se on avointa kaikille. Hinta on niin edullinen, että tuskin kukaan jää ulkopuolelle sen takia. Kerhoihin harrastamaan pääsevät nekin lapset, joiden kodeilla ei ole mahdollisuuksia harrastusten tukemiseen. Turvalliset aikuiset tarjoavat lapsille huomiota ja huolenpitoa sinä aikana, jona vanhemmat ovat töissä. TIP-toiminta edistää tasa-arvon toteutumista ja lasten turvallisuutta, sekä vähentää huonommin voivien lasten syrjäytymisvaaraa. Toiminta tuo merkittävän yhteisöllisyyttä lisäävän elementin koulun toimintaan toimien linkkinä kotien ja koulun välillä. Erityisen hienoa on, että koulussa olevat vammaiset- ja muut erityisoppilaat osallistuvat toimintaan täysin tasa-arvoisina muiden kanssa.

Synergiaetuja, tehokkuutta ja laatua

Ohjaajina toimivat koulunkäyntiavustajat, jotka ovat lapsille tuttuja, joten lasten aikuiskontaktien määrä ei näin nouse kohtuuttoman suureksi. Avustajille saadaan toiminnan avulla kokonainen työpäivä ja palkka, jolla voi tulla toimeen. Lisäksi erilaisten ongelmatilanteiden hoitamisessa on huomattavaa hyötyä siitä, että samat aikuiset, jotka tuntevat lapsen sekä koulun että iltapäivä-toiminnan ajalta, ovat näitä ongelmatilanteita ratkomassa. Kustannukset ovat kohtuulliset, hyödyt sekä laajemmin tai pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna myös kustannussäästöt ilmeiset!

Edellä esitetyillä perusteilla pyydämme opetuslautakuntaa päättämään, että toimintaa jatketaan myös tulevina vuosina. Toivomme lämpimästi, että toiminta voisi levitä myös muihin espoolaiskouluihin. "

KOTI & KOULU ry. toimitti allaolevan viestin opetuslautakunnalle:

TAPASIMME aamulla puheenjohtajanne Marika Niemen ja kerroimme hänelle huolestamme koulussamme olevan Turvallinen iltapäivä -kokeilun jatkosta. Olemme olleet kokeiluun enemmän kuin tyytyväisiä ja kokeneet sen kaikin puolin hyväksi ja tärkeäksi perheiden hyvinvointia tukevaksi asiaksi.

Keräsimme reilussa viikosssa 467 nimeä adressseihin tukemaan tämän toiminnan jatkumista. Ojensimme alkuperäiset nimiadressit pj:llenne ja teille muille lautakunnan jäsenille ne on postitettu kopioituna tänään. Samassa nipussa on myös lasten vanhempien kommentteja toiminnasta sekä koulumme johtokunnan antama lausunto ja tuki asiasta.

Varsinaiset jäsenet saavat siis nipun kopioituna ja kotiin postitettuna tutustumista varten. Liäsksi varajäsenet saavat tämän mailin liitteistä kaiken muun materiaalin paitsi ne nimilistat joihin saimme 467 nimeä.

Toivomme että otatte huolemme vakavasti ja tutustutte asiaan huolella. Toiminta on pystytty toteuttaa kustannusneutraalisti ja koemme erittäin tärkeäksi toiminnan jatkumisen.

Eräs vanhempi on kiteyttänyt kommentissaan asian ytimen näin:
"Aivan huipputoimintaa, ehdottomasti kannattaa jatkaa ja laajentaa muihinkin kouluihin! Oikeasti koko perheen elämänlaatua ja hyvinvointia kohottava vaikutus!"

Lippajärven alueen lasten ja vanhempien puolesta
Auroran Koti ja koulu -yhdistys
Annaleena Kuhanen
tiedotusvastaava

Lautakunta

Turvallisen iltapäivätoiminnan TIP -pilottihankkeen jatkaminen

Lautakunta päätti, että Turvallinen iltapäivätoiminta - TIP-toiminta - jatkuu Auroran koulussa. Turvallisen iltapäivätoiminnan -hankkeen tulee olla kustannusneutraali eli kustannukset pitää kattaa normaaleilla lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuilla, harrastekerhomaksuilla, kaupungin tuilla sekä muilla valtiolta tai järjestöiltä haettavilla avustuksilla, joita koulu itse mahdollisesti hakee. Toiminnasta sekä taloudesta pitää antaa lautakunnalle vuosittainen selvitys. Toiminnan laajentamisesta päätetään syksyn 2009 aikana täsmällisemmän talousselvityksen pohjalta.


Ks. http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=B55DE3536B7B68C7C22575A10028F575&kanta=kunnari%5Cintrakun_e.nsf 



Syyslukukausi 2008, jonka alusta alkaen hankkeen toisen vaiheen toteutuminen alkoi, on osoittanut toimintamallin hioutuneen ja






sitoutumisasteen nousseen merkittävästi. 

Suomenkielinen opetuslautakunta päätti, että Turvallinen iltapäivätoiminta - TIP-toiminta jatkuu Auroran koulussa. Toiminnna laajentamisesta päätetään syksyn 2009 aikana täsmällisemmän talousselvityksen pohjalta.

Lisäksi lautakunta päätti, että Turvallisen iltapäivätoiminnan (TIP) hankkeen tulee olla kustannusneutraali eli kustannukset pitää kattaa normaaleilla lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuilla ja harrastekerhomaksuilla, kaupungin tuilla sekä muilla valtiolta tai järjestöiltä haettavilla avustuksilla, joita koulu itse mahdollisesti hakee. Toiminnasta sekä taloudesta pitää antaa lautakunnalle vuosittainen selvitys.

Turvallinen iltapäivätoiminta -TIP-toiminta jatkuu Auroran koululla. Tässä vaiheessa toimintamallia ei esitetä laajennettavaksi muille kouluille.

TIP-kesäkerho

"TIP- Kesäkerhoon!
Ks. http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/04/tip-kesakerhoon.html

USEAT huoltajat ovat kyselleet, tarjotaanko TIP-toimintaa myös tulevana kesänä. Rehtorin alustavan kyselyn mukaan halukkuutta toimintaa kohtaan näyttäisi olevan, joten ohessa on infoa ilmoittautumisohjeineen.

TIP-toimintaa tarjotaan kesäkuussa yhteensä kolmen viikon ajan arkisin klo 9-15 (ma 1.6. - to 18.6.). Kukin huoltaja voi valita lapselleen joko päivä- tai viikkokohtaisen osallistumisjakson siten, että päiväkohtainen maksu on 10 euroa, viikkokohtainen 40 euroa, ja koko toimintajakso 100 euroa. Hinta sisältää toiminnan lisäksi myös kevyen välipalan (leipää, maitoa jne.), jota voi halutessaan täydentää omilla eväillä. Ohjaajina toimivat Tipistä tutut Noora Hellström ja Janina Schiray.

Ilmoitathan lapsesi mukaan kesätoimintaan sähköpostitse (sari.torronen (at) espoo.opit.fi) 3.5. mennessä. Mainitsethan ilmoittautumisen yhteydessä seuraavat tiedot:

1. Lapsesi nimi + mahdolliset ruoka-aineallergiat
2. Minkälaisen osallistumisjakson otat lapsellesi
3. Osoite, johon lasku lähetetään
4. Kotiinlähtötiedot (saako lapsesi lähteä toiminnasta itsenäisesti tai haetaanko hänet / mihin aikaan)

Muistathan lisäksi, että ilmoittautumisesi on sitova. Tämä siis tarkoittaa, että maksu peritään, vaikka lapsesi ei jostain syystä osallistuisikaan toimintaan. Rehtori on luvannut selvittää vakuutusasiat ennen toiminnan alkua."

KESÄ-TIP-kysely

TÄSSÄ blogissa kyseltiin muutama viikko sitten vanhemmilta, onko heillä tarvetta TIP-toiminnalle myös kesäkuun alussa koulun toiminnan jo päätyttyä.

Vastauksia pikakyselyyn tuli yhteensä 43. Tässä tulokset:
1. Lapseni ei tarvitse 20 (46%)
2. Ensimmäiseksi viikoksi (20€) 6 (13%)
3. Kolmeksi viikoksi (50€) 17 (39%)

Tarvetta näyttäisi olevan alustavasti sen verran, että TIP-koordinaatori Sari Törrönen lähettää sähköpostia kaikille TIP-toiminnassa mukana olelleille ja kysyy nyt virallisesti TIP-toiminnan tarvetta. Muut toiminnasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua Sarille osoitteeseen sari.torronen (at) espoo.opit.fi

Toimintaa tarjotaan kolmen ensimmäisen kesääkuun viikon aikana klo 9-15. Koska kesätoimintaan ei saada avustuksia, hinnoittelu olisi todennäköisesti seuraava: Palvelua voi ostaa per päivä (10 €) tai viikko (40 €) kerrallaan tai koko paketin 1.6.(ma) -(to) 18.6. 100 €. Hintaan sisältyy kevyt lounas (jota voi täydentää omilla eväillä).

Ohjaajina toimivat TIPistä tutut Noora Hellström ja Janina Schriray.

Kerhoihin ilmoittauduttiin jo keväällä

KUVA: Kerholukkarista puuttuu
reippauskerho, jonka aika sovitaan erikseen.
"Ilmoittautuminen ensi syksyn TIP-kerhoihin alkaa

Ks. http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/05/ilmoittautuminen-ensi-syksyn-tip.html

Tervehdys koteihin!

Tarjoamme TIP-hankkeen puitteissa syyslukukaudella 2009 yhteistyökumppaneiden ohjaamia harrastuskerhoja. Kerhokohtaiset tiedot ilmoittautumis- ja hintatietoineen ovat ohessa.

Tiedote koulun omien opettajien ohjaamista, lapsille maksuttomista kerhoista julkaistaan syyslukukauden alkaessa.

Huomioithan ystävällisesti, että sitovat ilmoittautumiset yhteistyökumppaneiden järjestämiin kerhoihin tehdään viimeistään 31.5. Kerhosta riippuen mm. osallistujamäärät vaikuttavat kerhon käynnistymiseen. Kerhot aloittavat toimintansa syyskuussa viikolla 36 (mahdolliset muutokset em. aikataulua koskien on kirjattu kyseisen kerhon kohdalle).

Terveisin

Sari Törrönen
hankekoordinaattori

1) Enkkukerho

4Kids-kerhoissa opetetaan englantia hauskalla ja helpolla tavalla käyttäen opetusmetodeina mm. leikkejä, lauluja ja pelejä. Lapsi oppii englantia luonnollisella tavalla leikin lomassa parhaassa kielenoppimisiässä. 4Kids-kerho antaa lapselle hauskan ja
positiivisen kokemuksen englanninkielestä rohkaisten häntä kommunikoimaan kieltä käyttäen. Kerho toimii hyvänä starttina englanninkielen opiskeluihin.

Kenelle: 0.-2.-luokkalaiset
Milloin: alkeisryhmä: ti klo 16.00-16.45, jatkoryhmä (alkeiskurssin käyneet): ti klo 15.15-16.00. Huom! Kerho aloittaa 25.8.
Hinta: vanhat kerholaiset 136 euroa/lukukausi, uudet kerholaiset 141,95 euroa/lukukausi
Kokoontumiskerrat: 16 kertaa
Opettaja: Fabiane Laube
Ilmoittautumiset: sähköisesti os. www.4kids.fi/lomake.html (vain uudet kerholaiset).
Lisätiedot: Fabiane Laube, p. 040-831 9815, sähköposti: fabiane.laube (at) kids.fi.
Tila: jokin perusluokkahuoneista

2) Judokerho

Judo on maailman levinnein ja suosituin kamppailulaji. Se on muotoutunut vanhoista japanilaisten samuraiden taistelutaidoista, joista se on kehitetty kasvatusjärjestelmäksi ja Olympiaurheilulajiksi. Laji opettaa keskittymiskykyä, sosiaalisuutta, yhdessä tekemistä ja toisesta huolehtimista sekä oman kehon tuntemista ja hallintaa. Lisäksi laji tarjoaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin tilanteisiin, ihmisiin ja erityisesti omiin tunteisiin. Judon parissa lapsi tai nuori pääsee turvallisesti ja hauskalla tavalla kokeilemaan rajojaan fyysisesti, sosiaalisesti ja urheilullisesti sekä kohottamaan kuntoaan ja parantamaan perusliikkumistaitojaan; leikkimielisen kamppailun keinoin. Lisätietoja http://www.judoliitto.fi

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: ryhmä 1: to klo 15.00-15.50, ryhmä 2: to klo 16.00-16.50
Huom! Kerho aloittaa 3.9.
Hinta: 125 euroa/lukukausi (250 euroa/lukuvuosi)
Vuosimaksu sisältää mm.
-Tikkurilan Judokat ry:n jäsenyyden ja seuran jäsenedut,
-Tapaturmavakuutuksen judoharrastustasi varten,
-Neljästi vuodessa ilmestyvän aikakausilehtimuotoisen Ippon –lehden,
- Oman seurasi nimellä varustetun jäsenkortin
- Oikeuden osallistua Judoliiton alaiseen kilpailutoimintaan ilman erillistä kilpailulisenssiä
- Oikeuden suorittaa Judoliiton tunnustamia vyöarvoja, joista vyöarvon suorittaja saa itselleen näyttävän vyödiplomin.

Puku ja muut kulut

Seuran vuosimaksun lisäksi muodostuu kuluja judopuvun eli judogin ja judovyön hankinnasta n. 40 euroa. Seuran kautta saa hankittua laadukkaita Matsuru-judopukuja. Lisätietoja www.tikkurilanjudokat.fi/opas_uusille_kurssilaisille/
Kokoontumiskerrat: 13 kertaa (syyslk.) ja 17 kertaa (kevätlk.)

Opettaja: Erkki Jokikokko, Tikkurilan Judokat ry
Ilmoittautumiset: sähköisesti os. www.tikkurilanjudokat.fi/aurora_2009
Lisätiedot: Erkki Jokikokko p. 044-204 2704, sähköposti: erkki.jokikokko (at) es-judo.net
Tila: liikuntasali

3) Kuviskerho

Kuviskerhossa värit, viivat ja muodot saavat eloa erilaisten materiaalien ja välineiden avulla. Kerhossa piirretään, maalataan ja rakennellaan. Tutuksi tulevat lyijyt, hiilet, pastellit, pahvit, paperit, värit, savet, rautalangat, kankaat, villat ja monet muut materiaalit.

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: ryhmä 1 (1.-2.-luokkalaiset): to klo 15.00-16.30, ryhmä 2 (3.-6.-luokkalaiset): ke klo 15.15-16.45
Hinta: 130 euroa/lukukausi (sisältää materiaalit ja välineet)
Kokoontumiskerrat: 13 kertaa
Opettaja: Anne Ovaska
Ilmoittautumiset: Hannele Jääskeläinen, p. 816 31820, sähköposti: hannele.jaaskelainen (at) espoonkuvataidekoulu.fi
Lisätiedot: ks. ilmoittautumiset
Tila: veistoluokka

4) Luontokerho

Kerhossa retkeillään luonnossa, tutustutaan lähiympäristöön, opetellaan jonkin verran luonnontietoa, tutustutaan ympäristöystävällisiin elintapoihin, leikitään, askarrellaan ja nautitaan yhdessä olosta.

Kenelle: 1.-3.-luokkalaiset
Milloin: ti klo 15.00-16.30
Hinta: 50 euroa/lukukausi
Kokoontumiskerrat: 10 kertaa
Opettaja: tarkentuu elokuuhun mennessä
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. sari.torronen (at) espoo.opit.fi
Lisätiedot: Terhi Niinimäki, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry, p. 09-446 313, sähköposti:lup-lapset (at) luontoliitto.fi
Tila: lähimaasto, sisälläoloja varten jokin perusluokkahuoneista

5) Nassikkapainikerho

Nassikkapaini on lasten iloinen jumppatuokio, jossa turvallisesti leikkien ja kisaillen opitaan kunnioittamaan toisen fyysistä lähellä oloa. Harjoituksissa keskitytään kehittämään lasten perusliikuntataitoja parikisailujen, voimistelun ja leikkien avulla. Nassikkapaini kehittää hyvin liikunnallisia ja sosiaalisia taitoja. Se sopii sekä tytöille että pojille. Lasten varustukseksi sopivat verryttelyhousut ja t-paita (sisäliikuntavarustus). Kurssin lopussa lapsille jaetaan kurssitodistus.

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: ryhmä 1: ti klo 15.10-15.55, ryhmä 2: ti klo 16.00-16.45
Hinta: 50 euroa/lukukausi
Kokoontumiskerrat: 1.9, 8.9, 15.9, 22.9, 29.9 ja 6.10 (viisi kertaa/ lukukausi)
Opettaja: Liikunnanohjaaja Jouni Bergdahl
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. jouni.bergdahl (at) nassikkapaini.fi
Lisätiedot: www.nassikkapaini.fi /p. 0400 613 745
Tila: liikuntasali (tuon mukanani kasattavan painimolskin)

6) Reippauskerho

Peruskurssi:
Reippauskurssilla käsitellään lapsen elämän riskitilanteita keskustellen, harjoituksia ja näytelmiä tehden.
Kurssin ohjaaja Leea Väisänen on pitänyt kursseja vuodesta 1995 lähtien sadoille lapsille lähtökohtinaan hyvä itsetunto, reippaus ja oman pään käyttäminen. Peruskurssin aiheet ovat eksyminen, tulipalo, kiusaaminen ja ahdistelu. Aiheita käsitellään lapsen näkökulmasta, lapsen kielellä ja lapsen kokemusmaailmaa hyödyntäen, pelkoja herättämättä. Esim. minkälaista apua otan vastaan ja minkälaisesta avusta kieltäydyn ja miten? Miksi olen arvokas? Harjoitukset ovat
mm. ilmaisutaidon ja teatterin alalta. Itsepuolustuslajeista irrottautumisharjoituksia.

Jatkokurssi:
Jatkokurssin aiheet ovat tupakka ja päihteet, nolot tilanteet, terveet tavat ja kertauksena kurssilaisten oma lempiteema valinnan mukaan jostakin reippauskurssien aiemmista aiheista. Vanhempien toivomuksesta voidaan kursseilla ottaa lapselle tapahtuneita asioita huomioon ja sisällyttää teemaan.

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: päiväkohtaiset tiedot tarkentuvat myöhemmin
Hinta: 61 euroa/lukukausi
Kokoontumiskerrat: 4 kertaa
Opettaja: Leea Väisänen
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. leea.vaisanen (at) reippauskurssit.com
Lisätiedot: Leea Väisänen, puh. p. 050-567 9969, sähköposti leea.vaisanen@reippauskurssit.com
Tila: jokin perusluokkahuoneista

7) Sanataidekerho

Sanapajassa kerholaisten oma suullinen ja kirjallinen ilmaisu päästetään irti ja kynänpelolle annetaan kyytiä! Yhdessä ohjaajan kanssa otetaan käyttöön silmät, suu, korvat ja kynä. Sanoilla maalailun taitoon ja kielen moniin ulottuvuuksiin tutustutaan ryhmässä, mutta silti omia sanapolkuja seuraillen, kukin kykyjensä mukaan. Tässä kerhossa lehmätkin lentävät, Punahilkka syö suden ja seuraavalla sivulla tapahtuu aina jotakin mielenkiintoista...

Kenelle: 1.-3.-luokkalaiset
Milloin: ti klo 15.00-16.30
Hinta: 70 euroa/lukukausi
Kokoontumiskerrat: 14 kertaa
Opettaja: Piritta Hansen-Haug
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. pikku-aurora (at) espoo.fi
Lisätiedot: Taidetalo Pikku-Auroran tuotantojärjestäjä Miia Salminen, p. 09-8164 3453

Osallistujat ilmoittavat viimeistään viimeisellä kerhokerralla 1.12.2009 sitovasti kiinnostuksestaan jatkaa kerhoa kevätkaudella. Kerho jatkuu keväällä, mikäli vähintään 6 lasta jatkaa.
Tila: jokin perusluokkahuoneista

8) Shakkikerho

Shakin perusteiden ja strategioiden harjoittelua osaavan opettajan johdolla. Tässä kerhossa muistin kehittäminen ja looginen ajattelu ovat keskeisessä asemassa.

Kenelle: 2.-6.-luokkalaiset
Milloin: ma klo 15.00-17.00
Hinta: 50 euroa/lukukausi
Kokoontumiskerrat: 10 kertaa
Opettaja: Timo Munukka, Espoon shakkikerho
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. sari.torronen (at) espoo.opit.fi
Lisätiedot: timo@munukka.net
Tila: jokin perusluokkahuoneista

9) Taidekäsityökoulu

Kerhossa huovutetaan, painetaan kankaita, ommellaan, tehdään savitöitä ja marmorointia sekä virkataan ja neulotaan.
Kenelle: 1.-5.-luokkalaiset
Milloin: ryhmä 1 (1.-2.-luokkalaiset): ke klo 15.00-16.00, ryhmä 2 (3.-5.-luokkalaiset): ke klo 16.00-17.00
Hinta: 90 euroa
Kokoontumiskerrat: 10 kertaa
Opettaja: Birgitta Haataja
Ilmoittautumiset: Birgitta Haataja, p. 050-308 4601, sähköposti: taitavatkadet (at) luukku.com
Lisätiedot: ks. ilmoittautumiset
Tila: käsityöluokka

10) Taikurikoulu

Kurssilla opitaan monia erilaisia temppuja, esiintymistaitoa, mimiikkaa sekä perehdytään taikurin rooliin. Kurssilla käytettävät taikavälineet saa omaksi kurssin päätyttyä.Viimeisellä kurssikerralla (25.11.) kerholaiset järjestävät vanhemmilleen näytöksen (lisäinfoa esityksestä saat kurssin aikana).

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: ryhmä 1 (1.-3.-luokkalaiset): ke klo 15.00-16.00. ryhmä 2 (4.-6.-luokkalaiset): ke klo 16.00-17.00
Huom! Kerho aloittaa 9.9.
Hinta: 55 euroa (sisältää opetusvälineet- ja materiaalin)
Kokoontumiskerrat: 10 kertaa
Opettaja: Taikurimestari Maarit Tiilikainen, Taikurikoulu Hokkuspokkus
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. sari.torronen (at) espoo.opit.fi
Lisätiedot: Maarit Tiilikainen, p. 050-556 5436, Internet: http://www.hokkuspokkus.com
Tila: jokin perusluokkahuoneista

11) Tutustutaan Raamattuun -kerho

Iloista yhdessäoloa Jumalan sanan äärellä. Käydään läpi Raamatunkertomuksia, opetellaan rukoilemaan, lauletaan hengellisiä lastenlauluja. Kerhon puitteissa näytellään, hyödynnetään musiikkia, askarrellaan ja liikutaan. Kerho toimii lasten kiinnostusten ja toiveiden pohjalta; pääasia on että jokainen saa oppia tuntemaan rakastavan Taivaan Isän ja saa kokea olevansa rakastettu, hyväksytty ja arvokas lapsi.

Kenelle: 1.-3.-luokkalaiset
Milloin: ma klo 15.00-16.30
Hinta: 15 euroa/lukukausi
Kokoontumiskerrat: 13 kertaa
Opettaja: Hanna Johansson
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. hanna.johansson (at) iki.fi
Lisätiedot: Hanna Johansson, p. 040- 745 7074, sähköposti: hanna.johansson (at) iki.fi
Tila: jokin perusluokkahuoneista

Osana kerhoa järjestetään Näytellään Raamattua -kurssi:

Neljän kerhokerran aikana eläydymme luovanilmaisun menetelmiä käyttäen kahteen Raamatun kertomukseen joko itse, tai teatterinukeilla näytellen. Ohjaajana toimii teatteri-ilmaisun ohjaaja Sirkku Porkka Nukketeatteri Valkovillasta. Kurssi on tarkoitettu 1.-6.- luokkalaisille.
Aika: 14.9, 21.9, 28.9. ja 12.10. klo 15.00-17.00
Hinta: 64 euroa (vanhempien työttömyyden tms. syyn tähden hinnasta voidaan sopia erikseen).
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. hanna.johansson (at) iki.fi

KESÄ-TIP 2009


KESÄTIPPI on sujunut mainiosti vaikka taloa samaan aikaan siivoillaan, ja ikkunamaalauskin alkaa. Sivusta seuranneen näkökulmasta ohjelma on ollut monipuolista. On leikkejä, ulkoilua, hyviä leffoja, taiteilua, ilmaisua, liikuntaa ja tietysti välipalan ja eväiden syönti. Ja kaikki saatiin lopulta järjestymään eri osapuolien hienolla joustavuudella.




TIP pitää syyslomalla tauon.

MUUTAMA PÄIVÄ SITTEN esittelimme TIP-kerho syysloman ajaksi ?- kyselyn tulokset. Syyslomahan on Aurorassa (ti) 13.10- (pe) 16.10 (muissa espoolaiskouluissa: (to) 15.10 - (pe) 16.10.2009). 70 % kyselyyn vastanneista ei tarvinnut lapsilleen TIP-toimintaa syysloman ajaksi. Toimintaa olisi tarvinnut ainakin yhdeksi päiväksi 24 vastaajaa (30%).

SELVITIMME TIP-ohjaajiemme ja - avustajien syyslomasuunnitelmia, ja tällä kertaa kahta työntekijää ei valitettavasti löytynyt. Näin joudumme välittaen totetaamaan, että TIP pitää syyslomalla tauon. Syyslomaviikon maanantaina (14.10) TIP toimii normaalisti.

Koulun omat kerhot  18.9.2009


KOTEIHIN lähtee tänään nelisivuinen kerhotarjotin, josta vanhemmat voivat yhdessa lapsensa kanssa valita lapselleen sopivat koulun omat kerhot. Osa kerhoista toimii siestalla, pääosa koulupäivän jälkeen. Ilmoittautuminen on sitova.

Viimeisellä sivulla oleva lipuke tulee palauttaa luokanopettajalle viimeistään keskiviikkona 23.5 (ei 25.9 kuten etusivulla lukee). Käynnistämme kerhot, joihin ilmoittautuu riittävästi lapsia.


Ennakkotietoa koulun omista kerhoista.

AURORAN koulun TIP-hanke tarjoaa tällä hetkellä seitsemän kerhoa, joita ohjaavat yhteistyökumppanimme. Tämän viikon aikana koteihin lähetetään ilmoittautumislomake Auroran koulun omiin kerhoihin, jotka ovat lapsille maksuttomia. Siestakerhot rahoitetaan koulun omasta tuntikehyksestä. TIP-kerhoihin on saatu opetushallitukselta erillisavustus.

KERHOTARJOTTIMESTA tullaan toteuttamaan ne kerhot, joihin löytyy riittävästi kerholaisia. Siestakerhot toimivat siestoilla, ja TIP-kerhot koulupäivän jälkeen. Tarkat päivät pystytään sopimaan vasta, kun nähdään, minkatyyppiset kerhot kiinnostavat.

AURORAN SIESTAKERHOTARJOTIN

Siestoille on tarjolla kahdeksan eri kerhoa.

S-1. TEATTERIKERHO

Teatterikerhossa valmistetaan koko koulun näytelmät. Kerhoa vetävät Martti Hellström ja Jukka Jokiranta. Kerho on tarkoitettu 5.-6-luokkalaisille. Halukkaat kootaan saliin syysloman jälkeen. Harjoitukset ovat siestalla.

S-2. AURORAN KOULUN KUORO

Koulun kuoro on tarkoitettu kaikille kuorolaulusta innostuneille oppilaille. Laulamme monenlaista musiikkia, esim. lastenlauluja, teemapäivien lauluja ja koko koulun näytelmissä esitettäviä lauluja. Kuorossa laulaminen kehittää laulamis- ja esiintymistaitoja ja tuottaa runsaasti iloa sekä itselle että muille ihmisille.

Kuoro harjoittelee siestalla. Toivomme kuoroon tulevien oppilaiden sitoutuvan kuoroon vähintään yhdeksi lukukaudeksi. Harjoitukset ovat siestalla. Kuoroa harjoittavat Uma Jutila ja Kaija Kuivanen

S-3. BÄNDIKERHO

Bändikerho harjoittelee siestoilla bändikämpässä. Kerho on tarkoittu 3.-6.luokkalaisille.
Kerhoa ohjaa Risto Schiray.

S-4. VÄLKKÄRI -kerho

Tule kouluttautumaan välkkäriksi! Välkkärit suunnittelevat ja ideoivat kerhossa koulumme liikunnallista välituntitoimintaa ja pääsevät halutessaan toimimaan välituntiohjaajina pienemmille. Ehkä koulun kentällä nähdään tulevaisuudessa välkkäreiden suunnittelemia temppuratoja tai luokkakisailuja? Jokainen kerholainen saa omakseen Nuorten Akatemian harrastetoiminnan kirjan, johon voit kerätä merkintöjä mm. harrastustoiminnasta ja ”työkokemuksesta”. Kerho on suunnattu (4)5-6-luokkalaisille tytöille ja pojille. Kerhon ohjaajana toimii Raija Herrala

S-5. ALKUOPETUKSEN NIKKAROINTIKERHO

Tehdään teknisentyön luokassa puukäsitöitä ja opetellaan tekniset käsityön alkeita mukavia, ikään sopivia, töitä tehdessä. Tarkoitus olisi tutustuttaa ja rohkaista myös tyttöjäkin teknisentyön maailmaan. Vetäjät Johanna Pelkonen ja Kia Sjöman.

S-6. ALKUOPETUKSEN ATK-KERHO

Tarkoituksena on saada alkuopetusluokan oppilaat perehdytettyä tietokoneiden käytön alkeisiin. Ihan pienimmillä vahvistetaan aluksi tietokoneen käyttöä (sisään kirjautuminen ym. perustoimintojen harjoitteleminen) ja siitä edeten tekstien, kuvankäsittelyohjelmien maailmaan. Kun paikalla on kaksi vetäjää, voi kerhoon ottaa niin monta lasta kun on koneitakin. Vetäjät Johanna Pelkonen ja Kia Sjöman

S-7. ATK-KERHO ISOMMILLE

Kerhossa perehdytään ATK-laitteiden monpuolisiin käyttömahdollisuuksiin. Vetäjänä on Sari Karjalainen.

S- 8. ENGLANNINKERHO TOKALUOKKALAISILLE

Englanninkerhoaaa tokaluokkalisille harjoitellaan englannin opiskelua kolmatta luokkaa ajatellen, kartutettaisiin hiukan sanavarastoa leikin, laulun ja kuvittamisen. Vetäjänä Julia Uotila

....................................................................................................................
AURORAN KOULUN TIP-KERHOTARJOTIN

TIP-kerhot toimivat koulupäivän jälkeen. Tarjolla on kaikkiaan 19 kerhoa. Vasta alkukartoituksen jälkeen voidaan lyödä lukkoon viikonpäivä. Luokkakerhot ovat tarkoitettuja oman luokan oppilaille. Vetäjänä on luokan oma opettaja.

T-9. ALKUOPETUKSEN NIKKAROINTIKERHO

Tehdään teknisentyön luokassa puukäsitöitä ja opetellaan tekniset käsityön alkeita mukavia, ikään sopivia, töitä tehdessä. Tarkoitus olisi tutustuttaa ja rohkaista myös tyttöjäkin teknisentyön maailmaan. Vetäjät Johanna Pelkonen ja Kia Sjöman

T-10. ALKUOPETUKSEN ATK-KERHO

Tarkoituksena on saada alkuopetusluokan oppilaat perehdytettyä tietokoneiden käytön alkeisiin. Ihan pienimmillä vahvistetaan aluksi tietokoneen käyttöä (sisään kirjautuminen ym. perustoimintojen harjoitteleminen) ja siitä edeten tekstien, kuvankäsittelyohjelmien maailmaan. Kun paikalla on kaksi vetäjää, voi kerhoon ottaa niin monta lasta kun on koneitakin. Vetäjät Johanna Pelkonen ja Kia Sjöman.

T-11. JOHAN POMPPAS! Palloilukerho 3-6 –luokkalaisille tytöille ja pojille

Palloilukerhon ensimmäisellä kerralla rakennetaan kerholaisten kanssa kerhosisällöt. Kerhossa on mahdollisuus tutustua ja syventää taitoja valituissa palloilulajeissa (esimerkiksi lentopallo, salamapallo, sähly, koripallo, katukoris, sulkapallo). Kerhoon pyritään saamaan vierailijoita eri palloilulajien urheiluseuroista. Kerhon ohjaajana toimii Raija Herrala

T-12. SIRKUSKERHO (2)3-6-luokille

Tule sirkustelemaan! Sirkuskerhossa opit mm. kehonhallintaa ja akrobatiaa, pääset keikkumaan trapetsilla ja taituroit yksipyöräisellä. Perinteisten sirkustaitojen lisäksi kerho-ohjelmaan kuuluu klovneria eli ”pelleily”. Kerhoon pyritään sisällyttämään retki/sirkuskouluvierailu mahdollisuuksien mukaan. Kerhon ohjaajina toimivat Jukka Jokiranta ja Raija Herrala.

T-13. NALLEKERHO

Kerho on tarkoitettu 3c:n ja 5ac:n nalleoppilaille. Kerhossa opetellaan suorittamaan Tikas-kortteja eli saamaan tietotekniikkaopetusta. Vetäjinä Sari Karjalainen ja Kaija Kuivanen

T-14. 6d- LUOKKAKERHO

Poikien bändi maanantaisin klo. 14.15 tai vaihtoehtoisesti torstaille samaan aikaan.. Ohjaajana Joni Schiray.

T-15. TIP-BÄNDIKERHO

Kerho kokoontuu bändikämpässä oppituntien jälkeen. Kerho on tarkoitettu 3.-6-luokkalaisille. Tarkka aika sovitaan kerholaisten kanssa. Ohjaaja Risto Schray.

T-16. PAPERIHELMET-KERHO

Valmistamme värikkäitä paperihelmiä aikakauslehdistä yms. kierrätysmateriaalista, materiaalia voi tuoda kotoa. Helmet lakataan ja pujotetaan nauhaan, joten niistä tulee kestäviä koruja, joita voi antaa lahjaksi tai käyttää itse. Yhdet keskipitkät helmet valmistuvat noin neljässä tunnissa, yksi kerhokerta kestää tunnin. Helmien tekeminen kehittää ja vaatii tarkkaa kädentaitoa, hienomotoriikkaa ja kärsivällisyyttä. (Kerhoon mahtuu 15 oppilasta ja se kokoontuu 10 kertaa.)
Kerho kokoontuu myöhemmin sovittavasti ti-.ke- tai to-iltapäivinä klo 13.30 alkaen. Vetäjänä Uma Jutila

T-17. ENGLISH CLUB

Englannin kerho on tarkoitettu 5.-ja 6.-luokkalaisille oppilaille, jotka haluavat harjoitella englannin kielen suullista taitoa keskustelun, tarinoiden ja näyttelemisen avulla. Kerhon työskentelytapa on pääasiassa suullinen, kirjoitettua kieltä tarvitaan vain muistiinpanoja tehtäessä. (Kerhoon mahtuu 15-20 oppilasta.).Kerho kokoontuu myöhemmin sovittavasti ti.ke tai to iltapäivinä klo 13.30 alkaen. Vetäjänä Uma Jutila

T-18. ENGLISH CLUB SINI-JA SKIDIMIX-OPPILAILLE

Englannin kerho on tarkoitettu Skidi- ja SiniMix-oppilaille, jotka haluat syventää englannin kielen suullista taitoa sanastopuiden, tarinoiden, pelien ja leikkien avulla. Kerhon työskentelytapa on enimmäkseen suullinen.
(Kerhoon mahtuu 10 oppilasta) Kerho kokoontuu myöhemmin sovittavasti ti-, ke- tai to-iltapäivinä klo 13.30 alkaen.
Vetäjänä Uma Jutila

T-19. LÄKSYKERHO 2b

Niille oppilaille joille oppisisältöjen oppiminen on luokassa haasteellista tai vaikeaa niin on tarkoitus tarjota opetusta ja tukea pienemmässä ryhmässä erilaisten opetusmetodien ja materiaalien avulla (esim. pelit, leikit ja atk). Unohtuneet kotitehtävät voi tehdä myös tehdä kerhossa, jolloin apu on lähellä. Vetäjänä Johanna Pelkonen.

T-20. LÄKSYKERHO 3a

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Kerhoa ohjaa Emilia Kalmari

T-21. LÄKSYKERHO 3b

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Kerhoa ohjaa Esa Puranen

T-22. LÄKSYKERHO 3c

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Kerhoa ohjaa Kaija Kuivanen

T-23. LÄKSYKERHO 4a

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Kerhoa ohjaa Marko Laaksonen.

T-24. LÄKSYKERHO 4b

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Kerhoa ohjaa Ismo Lehikoinen.

T-25. LÄKSYKERHO 5a+5c (DreamMix)

Kerho tarjoaa lapselle mahdollisuuden opiskella pienryhmässä sellaisia asioita, jotka yleisopetuksen puitteissa jääneet oppimatta. Kerhoa ohjaa Ulla Hämäläinen.

T-26. LÄKSYKERHO 5b

5b-luokan luokkakerhon tarkoituksena on oppilaiden monipuolinen kehittäminen, varsinkin alueilla, mitkä ovat heille vaikeita. Kerhossa käsitellään viidennelle luokalle kuuluvia asioita sekä tieto- että taitoaineiden osalta. Kerhoon osallistuminen on vapaaehtoista. Käsiteltäviä aihealuieta tulee kaikista taito- ja taideaineista sekä matematiikasta niin, että ne tukevat oppilaiden opiskelemia asioita. Ohjaajana Osmo Hupli

T-27. 6A-LUOKKAKERHO

Luokkakerho toimii opiskelua tukevana kerhona, jossa tehdään keskeneräisiä projekteja ja syvennetään projektitöitä. Lisäksi kerhossa on mahdollisuus saada lisätukea/tukiopetusta oppilaan haasteellisena tai vaikeana kokemissa oppiaineissa. Kerhon ohjaajana toimii Raija Herrala

T-28. LÄKSYKERHO 6b

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Tavoitteena on kuudennen luokan keskeisten sisältöjen oppimisen ja ymmärtämisen helpottaminen. Kerho on tarkoitettu niille oppilaille, joille läksyjen tekeminen on haasteellista ja vaikeaa. Myös unohtuneita tehtäviä tehdään läksykerhossa. Kun läksyt on saatu tehdyksi, paneudutaan keskiaikaprojektin esityksen valmisteluun. Kerhoa ohjaa Sirpa Wass


ILMOITTAUTUMINEN AURORAN KOULUN KERHOIHIN


Ilmoitan lapseni ___________________________ luokalta: _____ seuraavaan kerhoon /seuraaviin kerhoihin (kerhon tunnus riittää esim. L-28 )


TIP-hankkeesta juttua Länsiväylässä

PÄIVI Hahko on kirjoittanut 28.8 Länsiväylään jutun "Espoon ekaluokkalaiset mahtuvat iltapäivähoitoon"

Jutussa kerrotaan, että Espoossa lasten iltapäivät turvataan kumppanuusperiaatteella. Iltapäivätoimintaa järjestää 37 palveluntuottajaa 88 eri kerhossa. Palveluntuottajien joukossa on yrittäjiä, yhdistyksiä ja kaksi seurakuntaa. Paikallinen erikoisuus on jutun mukaan "Auroran koulu Järvenperässä. Koulun Turvallinen iltapäivä -pilottihanke ulottuu ekaluokkalaisista kuudesluokkalaisiin. Harraste- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu koko koululle, mutta pääasiassa iltapäivätoimintaan osallistuvat eka–kolmasluokkalaiset.

Espoon opetuslautakunta päättää vuosittain pilottihankkeen jatkumisesta. Akselin ei usko, että toimintaa laajennettaisiin näillä näkymin muihin kouluihin. Viime kädessä päätös on lautakunnan.
–Hanke vaatii koululta todella paljon ja se sitoo koko henkilökuntaa."

TIP-suunnitteluseminaari 14.8.2009

KLO 10 alkaa Turvallisen iltapäivän avustajien seminaari, joka etenee kuin juna Törrösen Sarin laatiman Agendan pohjalta.

1. Toiminnan rakenne päivä- ja viikkotasolla
2. Pajateemat (vastuuohjaajat + avustajat)
3. Henkilökunnan työajat + tehtävälistat
4. Ensimmäinen TIP-päivä (toiminnan esittely + ohjeet, 1.-luokkalaisten haku luokista kotipesään jne...)
5. Vanhempainillan järjestäminen (syys-lokakuu)
6. Koordinaattorin varamiesjärjestelyt.
7. Muut asiat

Avoimet kysymykset viemme Sarin kanssa maanantaina TIP-ohjausryhmään.

KLO 11-12 virastoon hallintopäällikön luokse pohtimaan Uudenmaan työsuojelupiirin lähettämästä tarkastusraportista aiheutuvia jatkotoimia.

SITTEN takaisin koululle TIP-seminaariin klo 14:ään saakka.

VIIKONLOPUSTA on pakko nipistää melkoinen osa seuraavan viikon töille. Jotta ei levitä paniikkia :-)

Kysely syksyllä 2009

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009_12_01_archive.html

AURORAN koulu toteuttaa kolmatta lukuvuotta valtuuston päätöksellä käynnistettyä TIP-hanketta.

Hankkeessa tarjotaan kaikille koulun oppilaille mahdollisuus turvalliseen, ohjattuun iltapäivätoimintaan klo 12.45- 16.45. TIP-henkilökuntaan kuuluu koordinaattori Sari Törrönen ja 11-12 koulunkäyntiavustajaa, jotka toimivat ip-ohjaajina/avustajina.

Hanke tarjoaa perustoiminnan rinnalla mahdollisuuksia osallistua sekä oppilaille ilmaiseen että maksulliseen kerhotoimintaan. Ilmaista kerhotoimintaa ohjaavat koulun opettajat. Maksullisia kerhoja järjestävät yhteistyökumppanimme.

PÄÄOSA TIP-HANKKEEN rahoituksesta tulee avustuksena Espoon kaupungilta, kuten muillekin palvelujen järjestäjille. Lisäksi hanke on saanut kerhotoimintaan erillismäärärahan Opetushallitukselta.

OMALEIMAISTA Auroran iltapäivätoiminnassa on se, että toiminnan organisoi koulu itse. Missään muualla Espoossa ei toimita näin. kuukausimaksu on edullinen: lakisääteiseen toimintaan osallistuvat maksavat 60 € kuussa, ja muut 20 € kuussa. Lakisääteisen toiminnan maksuun kuuluu välipalan hinta. Muut ostavat haluamaansa välipalaa erillisellä ruokalipukkeella.

Kerhotoiminta on integroitu hankkeeseen. Yhteensä kerhoja toimii tällä hetkellä kymmenkunta. Maksullisia kerhoja ovat mm. judo-, käsityö- ja englannin kerho. Ilmaisia kerhoja ovat mm. atk-, bändi-, helmienpunonta-, läksy-, nikkari-, liikunta- ja sirkuskerhot.

Kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan iltapäivätoimintaan. Mukana on noin 100 lasta (muutama myös toisista kouluista). Kaikki tarjolla olleet kerhot eivät käynnistyneet vähäisen kysynnän vuoksi. Toisaalta kaikki halukkaat eivät mahtuneet esim. bändikerhoon.

PÄÄTÖKSEN TIP-hankkeen jatkumisesta (ja mahdollisesta laajentamisesta) tekee suomenkielinen opetuslautakunta todennäköisesti helmikuun kokouksessaan. Tuon päätöksen tueksi toteutimme kyselykone.fi:n tekniikalla nettikyselyn. Kysely suunnattiin niille vanhemmille, joiden lapsi osallistui syksyllä 2009 Auroran koululla kokeillun turvallisen iltapäivän järjestelyihin. Vastaaminen tapahtui emailissa nimettömänä.

KYSELYN TULOKSET

Kyselyyn vastasi 71 huoltajaa. 41 vastaajan lapsi oli osallistunut sekä iltapäivätoimintaan että kerhoihin. Tässä tulokset tiiviisti.

TIP-hankkeen tavoitteiden toteutuminen

Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5, kuinka hyvin valtuuston hankkeelle asettamat tavoitteet ovat heidän lastensa osalta toteutuneet. Tulokset olivat seuraavat:

Kysymys 1. Perheenne yhteinen aika on TIP-palveluiden vuoksi lisääntynyt. Keskiarvo 2,76. Tyyppiarvo 3.
Kysymys 2. Lapsenne on löytänyt TIPin avulla uuden harrastuksen. Keskiarvo 3,93. Tyyppiarvo 4.
Kysymys 3. TIP-kokeilu on lisännyt lapsenne hyvinvointia. Keskiarvo 4,27. Tyyppiarvo 5.
Kysymys 4. TIP-kokeilu on lisännyt lapsenne turvallisuutta. Keskiarvo 4,58. Tyyppiarvo 5.
Kysymys 5. TIP-kokeilu on tukenut lapsenne lahjakkuutta. Keskiarvo 3,31. Tyyppiarvo 4.
Kysymys 6.TIP-kokeilu on lisännyt perheenne työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Keskiarvo 4,34. Tyyppiarvo 5.
TIP-hankkeen toiminnan arviointia

Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5, kuinka tyytyväisiä he olivat eräisiin toimintaan liittyviin seikkoihin. Tulokset olivat seuraavat:

Kysymys 1. TIP-toiminta on ollut mielekästä. Keskiarvo 4,51. Tyyppiarvo 5.
Kysymys 2. TIP-toiminta on ollut motivoivaa. Keskiarvo 4,08. Tyyppiarvo 4.
Kysymys 3. TIP-toiminta on ollut monipuolista. Keskiarvo 4,41. Tyyppiarvo 5.
Kysymys 4. TIP-toiminta on ollut sisällöllisesti korkeatasoista. Keskiarvo 4,03. Tyyppiarvo 5.
Kysymys 5. Lapsi on saanut tutustua TIPissä erilaisiin harrastuksiin. Keskiarvo 4,27. Tyyppiarvo 5.
Kysymys 6 .TIP-toiminta on vahvistanut lapsen sosiaalisia taitoja. Keskiarvo 4,17. Tyyppiarvo 5.
Kysymys 7. Lapset ovat päässeet TIPissä itse suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Keskiarvo 3,66. Tyyppiarvo En osaa sanoa (26).
Kysymys 8. Lapset ovat voineet TIPissä vaikuttaa lähiympäristön asioihin. Keskiarvo 3,29. Tyyppiarvo En osaa sanoa (37).
TIP-hankkeen kustannuksista

Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5, kuinka tyytyväisiä he olivat kuukausihintaan
1.-2.luokkalaisten kuukausihinta oli 60€. Keskiarvo oli 4,15 ja tyyppiarvo oli 5.
3.-6.-luokkalaisten kuukausihinta oli 20 €. Keskiarvo oli 4,7 ja tyyppiarvo oli 5.
Kerhomaksut (maksulliset). Keskiarvo oli 3,69. Tyyppiarvo oli 4.
Välipalan hinta (3.-6-luokkalaiset). Keskiarvo oli 4,1. Tyyppiarvo oli 5.
Kouluarvosana tämän vuoden TIP-kokeilun toteutukselle

Viimeisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin antamaan kouluarvosana 4-10 TIPI:lle
Keskiarvo oli tasan 9.
Alin arvosana oli 7 (2 kpl), ja ylin 10 (18 kpl).
Sanallista palautetta

Vastaajilla oli mahdollisuus myös antaa sanallista palautetta. Mahdollisuuteen tarttui 32 vastaajaa.

Positiivista palautetta annettiin mm.
  • monipuolisesta kerhotoiminnasta
  • yhteistyön sujumisesta
  • toiminnan hyvästä organisoinnista
  • TIPissä on hyvä tunnelma ja ystävälliset osaavat aikuiset, jotka huomioivat perheen ja lapsen tosi hyvin.
  • Idea on jo loistava ja toimii hyvin. Valinnanvaraa on jokaiselle jotakin. Upeaa toimintaa!!
  • Mieletöntä toimintaa jo ennestään, ei pysty sanomaan mitä pitäisi vielä parantaa. Ehdottomasti toimintaa tulisi jatkaa ja ottaa joka kouluun käyttöön.
  • TIPissä erityisen arvokasta on ollut se, että vanhemmat ovat saaneet paljon yleistietoa TIP-toiminnasta, ja kaikki tiedotus on ollut ajan tasalla. Samoin esim. poissaoloviesteihin on reagoitu heti, mikä on tärkeää.
Negatiivista palautetta annettiin myös:
  • kaikkiin kerhoihin ei ollutkaan mahtunut/kerhoihin ilmoittautuminen (ei tietoa vanhemmille tarpeeksi)/ Lisää tietoa vanhemmille lapsen osallistumisesta työpajatoimintaan ja harrastuskerhoon.
  • eräässä maksullisessa kerhossa oli liikaa kilpailuhenkeä
  • esioppilaiden ohjelmassa liikaa notkumista
  • pihalla ei ole riittävästi aikuisia
  • pajoihin ei pidä pakottaa/Pajoihin kiintiöt aamu- ja iltapäiväryhmäläisille eli ekana koulustapääsevät eivät täytä kaikkia pajoja
  • Lapsille "pajapassi" tmv. johon merkittäisiin, missä pajassa on ollut. Olisi hyödyllistä tietoa myös vanhemmille.
Seuraavia toiveita/ideoita esitettiin:
  • Toiveena olisi vielä lisätä erilaisia harrastemahdollisuuksia, liikuntakerhoja ja esim. käsityökerhoja.
  • Lisää liikunnallisia kerhoja pojille/Tip toimintaan toivoisin lisää liikuntakerhoja. Syksyllä ja keväällä ulkona pesäpallo, jalkapallo. Ja myös sisäliikunta olisi tervetullut lisä. Tämän voisi toteuttaa myös maksullisena kerhona.
  • Tytöille (1.-2.lk.) olisi mukavaa saada oma jumppakerho! Voisi hyvin olla vaikka maksullinen.
  • lisää ulkoilua pienille
  • ruumiin kulttuuriin lisää panostusta
  • tanssikerho/olisi mukavaa, jos olisi myös jnk musiikkikerho tai kuoro
  • Kerhojen ajankohta voisi olla aikaisempi pienten kerholaisten osalta. Nyt päivä venyy liian pitkäksi.
  • pitkäkestoisia yhteistyökumppaneita kerhotoimintaan
  • joustamismahdollisuuksia lapsen kotiinlähettämisaikaan
  • turvallisuuteen lisää resursseja
  • Jos on pulaa tip-ohjaajista, voisiko alan oppilaitoksista kysyä opiskelijoita ns. työharjoitteluun?
  • Jos rahaa on edelleen, on raha käytettävä ehdottomasti iltapäivätoimintaan ja saman vuoden aikana.
  • Enemmän kilpailuja.
  • Kuunnella enemmän lasten toiveita siitä, mitä he haluavat TIPissä puuhata. Aikuisten aikaa enemmän ohjaukseen ja vähemmän lappujen kontrollointiin.
  • läksyjen tekoon aikuisen ohjausta
  • Musiikkipaja/Matikkapaja/Lukupiiripaja/Turvallisuuspaja (reippauskurssin tyliin)/ Erilaiset urheilupajat kauden mukaan
  • Voisiko syksyllä ohjata pienimpiä vähän intensiivisemmin pajoihin tms?
  • voisiko niitä isopimpia kengittää vähän apuohjaajiksi alkusyksystä? voisi olla molemmin puolin palkitseva juttu?
  • Vanhemmalle olisi hyvä antaa tarkempaa tietoa mistä lapsi löytyy iltapäivän aikana, koska jos jonain päivinä pääsee eri aikaan hakemaan ei useinkaan tiedä missä lapsi on.
VERTAILUA EDELLISEEN MITTAUKSEEN

Sama kysely oli toteutettu myös lukuvuonna 2008-2009. Tuloksia vertailtaessa huomataan, että
Kouluarvosana on noussut 8.76:sta 9:ään.

Seuraavat tavoitteet ovat toteutuneet syksyllä 2009 paremmin kuin aikaisemmin:
  • uuden harrastuksen löytyminen,
  • turvallisuus on lisääntynyt,
  • perheen ja työelämän yhteensovittaminen on parantunut

Sen sijaan pientä takaiskua on ollut seuraavien tavoitteiden osalta:
  • perheen yhteisen ajan lisääntyminen (2,99>2,76);
  • lahjakkuuden tukeminen (3,49 > 3,31);
TIP-toiminnassa on parantunut

  • mahdollisuus tutustua uusiin harrastuksiin,
  • sosiaaliset taidot.

Sen sijaan TIP-toiminnassa on laskenut
  • motivoivuus (4,34 > 4,08);
  • monipuolisuus (4,52>4,41);
  • lasten mahdollisuus päästä suunnittelemaan toimintaa (4 > 3, 66),
  • lähiympäristöön vaikuttamaan pääseminen (3,6 >3,29)

Kuukausimaksuissa on lisääntynyt tyytyväisyys (1.-2.lk: 3,89 >4,15; 3.-6.lk 40,4>4,7)
Kerhomaksuissa tyytyväisyys on laskenut ( 3,9 > 3,69)

VUOSI 2010
KEVÄT 2010

Kevään maksulliset TIP-kerhot

" Tervehdys koteihin!

Tarjoamme TIP-hankkeen puitteissa kevätlukukaudella 2010 yhteistyökumppaneiden ohjaamia harrastuskerhoja. Kerhokohtaiset tiedot ilmoittautumis- ja hintatietoineen ovat ohessa.

Huomioithan, että syksyllä aloittaneet enkku- ja judokerho jatkavat samoilla kokoonpano- ja aikataulutiedoilla myös kevätlukukauden. Näin ollen ko. kerhot/ryhmät on jätetty pois tästä tiedotteesta. Mikäli lapsesi ei jatka em. kerhoissa keväällä, ilmoitathan siitä suoraan kerho-ohjaajalle.

1) Helmikorukerho

Helmikorukerhossa päästään yhdessä tekemään eri tekniikoilla helppoja ja hauskoja koruja, mm. sormuksia, hiuspinnejä, sekä ranne- ja kaulakoruja. Ensimmäinen koru tehdään vaijerikorutekniikalla, jotta opettaja näkee, kuinka näppäräsormisia kurssille osallistujat ovat. Sen jälkeen opettaja tekee suunnitelman erilaisten helmikorutekniikoiden käyttämisestä.

Kenelle: 4.-6.-luokkalaiset
Milloin: keskiviikkoisin klo 15.00-16.30 (alkaa 13.1.2010)
Hinta: 70 euroa (sis. materiaalit)
Kokoontumiskerrat: 10 kertaa
Opettaja: Kirsi Silainen
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. pikku-aurora@espoo.fi, tai puhelimitse Miia Salminen
p. 09- 8164 3453
Lisätiedot: Kassandra ry, tuottaja Sari Siimes p. 010 4399 194, tai sähköpostitse sari.siimes@kassandra.fi

Tila: kotiluokka 3

2) Kuviskerho

Kuviskerhossa värit, viivat ja muodot saavat eloa erilaisten materiaalien ja välineiden avulla. Kerhossa piirretään, maalataan ja rakennellaan.Tutuksi tulevat lyijyt, hiilet, pastellit, pahvit, paperit, värit, savet, rautalangat, kankaat, villat ja monet muut materiaalit.
Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: ryhmä 1 (1.-2.-luokkalaiset) torstaisin klo 15.00-16.30 (alkaa 14.1.2010)
ryhmä 2 (3.-6.-luokkalaiset): keskiviikkoisin klo 15.15-16.45 (alkaa 13.1.2010)
Hinta: 130 euroa (sis. materiaalit ja välineet)
Kokoontumiskerrat: 13 kertaa
Opettaja: Anne Ovaska
Ilmoittautumiset: Hannele Jääskeläinen p. 816 31820, sähköposti: hannele.jaaskelainen@espoonkuvataidekoulu.fi
Lisätiedot: ks. ilmoittautumiset
Tila: veistoluokka

3) Taitavat kädet taidekäsityökoulu

Taitavat kädet tutustuttaa eri työtapojen kautta käsityön valmistamiseen ja käsityötaitojen kehittämiseen. Kerhossa mm. huovutetaan, ommellaan, tehdään keramiikkaa, lasinsulatusta, ja kankaanpainoa. Tärkeintä on tekemisen ilo ja oman käden jälki.
Kenelle: 1.-5.-luokkalaiset
Milloin: keskiviikkoisin klo 15.00-16.30 (alkaa 13.1.2010)
Hinta: 130 euroa
Kokoontumiskerrat: 16 kertaa
Opettaja: Birgitta Haataja
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. taitavatkadet@luukku.com
Lisätiedot: Birgitta Haataja p. 050-308 4602
Tila: käsityöluokka

4) Taikurikoulu

Kurssilla opitaan monia erilaisia temppuja, esiintymistaitoa, mimiikkaa sekä perehdytään taikurin rooliin. Kurssilla käytettävät taikavälineet saa omaksi kurssin päätyttyä.

Viimeisellä kurssikerralla kerholaiset järjestävät perheenjäsenilleen taikashow’n (lisäinfoa esityksestä saat kurssin aikana).

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: jatkoryhmä (syksyllä aloittaneet) keskiviikkoisin klo 15.00-16.00 (alkaa 13.1.2010)
alkeisryhmä (1.-4.-luokkalaiset) tiistaisin klo 15.00-16.00 (alkaa 12.1.2010)
Hinta: jatkoryhmä 95 euroa, alkeisryhmä 65 euroa (sisältää opetusvälineet- ja materiaalin)
Kokoontumiskerrat: jatkoryhmä 15 kertaa, alkeisryhmä 10 kertaa
Opettaja: Taikurimestari Maarit Tiilikainen, Taikurikoulu Hokkuspokkus
Ilmoittautumiset: sähköpostitse os. sari.torronen@espoo.opit.fi
Lisätiedot: Maarit Tiilikainen p. 050-556 5436, Internet: http://www.hokkuspokkus.com
Tila: kotiluokka 2

Huomioithan ystävällisesti, että sitovat ilmoittautumiset yhteistyökumppaneiden järjestämiin kerhoihin tehdään viimeistään 11.12. Kerhosta riippuen mm. osallistujamäärät vaikuttavat kerhon käynnistymiseen. Kerhot aloittavat toimintansa tammikuussa viikolla 2 (mahdolliset muutokset em. aikataulua koskien on kirjattu kyseisen kerhon kohdalle). Henkilö, joka ottaa ilmoittautumiset vastaan, vahvistaa jokaiselle kerhoon hakeneen lapsen huoltajalle kerhopaikan viikolla 51.

Terveisin,
Sari Törrönen"

HUHTIKUU

TIPIlle saattaa löytyä tarpeeksi tarvetta?

SAIN juuri Sari Törröseltä yhteenvedon vanhempien vastauksista kirjeeseen, jossa heitä pyydettiin pohtimaan, haluavatko he laittaa lapsensa TIPPIIn myös ensi lukuvuonna lautakunnan uusien hintaraamien jälkeen. Vanhemmille esiteltiin kaksi vaihtoehtoa:

1. Koululla on vain ns. lakisääteinen iltapäiväkerho (jonka järjestää koulun tiloissa toimiva Sukon valitsema yritys/yhdistys, joka tarjoaa iltapäiväpaikan. Hinta 120 € ja klo 15 saakka 60 €. Tässä vaihtoehdossa mukaan eivät mahdu kaikki tokaluokkalaiset.

2. Koululla on koulun itsensä järjestämä lakisääteinen iltapäiväkerho osana TIP-toimintaa, joka jatkuisi. Osalla lapsista olisi lakisääteinen paikka (120 €-60€), muilla omakustanteinen paikka 100 €- 180 €.

SAIMME kaikkiaan vastaukset 54 lapsen osalta. Näistä 25 lasta oltiin valmiita laittamaan TIPPIIn uusin ehdoin. 29 lasta jäisi pois.

JÄÄMME nyt pohtimaan tilannetta. 25 lasta (2.-6.-luokkalaisia) saattaisi juuri kattaa kahden ohjaajan palkat. Jos saisimme lakisääteiseen ip-toimintaan 45 paikkaa, miehitys olisi viisi aikuista, lapsia olisi yhteensä 45+25= 70. Koska kehitysvammaisilla lapsilla on oikeus ip-hoitoon, oletan, että saisimme lisäksi rahat neljän avustajan palkkaan (tämä on nyt oletus: emme saaneet vastauksia kaikilta kehitysvammaisten huoltajilta). Jos kaikki menee hyvin, TIPissä olisi 9 aikuista ja 70 lasta. Nyt lapsia on noin 100 ja aikuisia about 12.

Bonuksena olisi, että saisimme Espoolta ison summan rahaa kerhotoimintaan. Ja nämä viisi avustajaa saisivat kokopäivätyön. Rehtorille ja koulusihteerille ratkaisu merkitsisi kuitenkin melkoista lisätyötä verrattuna muihin kouluihin.

LOPULLISESTI asian päättää TIP-hankkeen ohjausryhmä.

Iltapäivätoiminta ensi lukuvuonna  9.4. 2010

LAUTAKUNTA kokoontui eilen torstaina ja raamitti aamu- ja iltapäivätoiminnan ensi lukuvuonna. Koska kokouskieli on aika vaikeaa, soittelin sitä paremmin tunteville. Jos olen oikein ymmärtänyt päätös antaa meille Aurorassa kaksi vaihtoehtoa iltapäivätoiminnan osalta.

1. Koululla on vain ns. lakisääteinen iltapäiväkerho

Suomeksi: Koulun tiloissa toimii sukon valitsema yritys/yhdistys, joka tarjoaa iltapäiväpaikan. Järjestäjälle osoitetaan tietty määrä paikkoja, jotka se saa täyttää, mutta täytössä on noudatettava lautakunnan periaatteita.
ekaluokkalaisille, jotka ottavat kokoiltapäivähoitopaikan (120 €)
erityisoppilaille, puolipaikka klo 15 saakkaa 60 €, kokopäiväpaikka klo 17 saakka 120 €
ekaluokkalaiset, jotka ottavat puolipaikan (klo 15 saakka 60 €).
tokaluokkalaisille, jotka ottavat kokoiltapäivähoitopaikan (120 €)
ja jos paikkoja jää, niin tokaluokkalaisille, jotka ottavat osapaikan (60€).

Tähän asti Aurorassa on saanut ip-paikan 60 €/kk.

Koululla ei tässä mallissa ole maksuttomia iltapäiväkerhoja. Osa yhteistyökumppaneistamme saattaa tarjota maksullista kerhotoimintaa.

2. Koululla on koulun itsensä järjestämä lakisääteinen iltapäiväkerho osana TIP-toimintaa, joka jatkuisi.

Suomeksi: Koulu tarjoaa omissa tiloissaan iltapäiväpaikan. Paikkoja on kahdenlaisia:

1. lakisääteisiä paikkoja, joiden kuluista kaupunki maksaa osan. Auroralle osoitetaan tietty määrä paikkoja, jotka se saa täyttää, mutta täytössä on noudatettava samoja lautakunnan periaatteita kuin vaihtoehdossa 1.

2. muita paikkoja oppilaille, jotka eivät mahdu tuetuille paikoille
- klo 15 saakka 100 €/kk
- klo 17 saakka 180 €/kk

Kuukausimaksu perustuu siihen, että 15 oppilaan maksuilla on katettava todelliset kulut
ohjaajan palkkamenot noin 1600 €/kk +
välipala 50 €/kk/lapsi= 750 E/kk = 2350 €
koordinaattorin palkkauksen osa (15 oppilasta kohden 300€).
Tässä mallissa koulu saisi Espoolta lisämäärärahoja ilmaisten iltapäiväharrastuskerhojen ohjaajien palkkioihin. Ne suunnattaisiin erityisesti TIPIssä oleville.

Mallien vertailua

ENSI syksynä tilanne siis joka tapauksessa muuttuu.

Maksut nousevat joka tapauksessa. Tähän asti kaikki 1.-2.-luokkien oppilaat ja erityisoppilaat ovat saaneet Aurorassa ip-paikan hintaan 60 €/kk ja 3.-6.-luokkien oppilaat hintaan 20 €/kk + välipala. Nyt hinnat olisivat suurimmalla osalla oppilaita 120 €. Osa maksaisi 60 €, ( ja vaihtoehdossa kaksi osa 100 €, osa 180 €).

Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaikki eivät tule pääsemään ip-toiminnan piiriin. Eivät lainkaan 3.-6.-luokkalaiset. Eikä todennäköisesti myöskään osa tokaluokkalaisista.
Toisessa vaihtoehdossa kaikki pääsevät toimintaan mukaan, mutta osalle toiminta on halvempaa.
Toiseen vaihtoehtoon liittyy myös maksutonta harrastuskerhotoimintaa.
Toisessa vaihtoehdossa ip-toimintaa ohjaisivat oppilaille tutut koulunkäyntiavustajat.

TIP-koordinaattorimme Sari Törrönen lähettää viikonlopun aikana kaikille TIP-toiminnassa mukana olleiden lapsien huoltajille sähköpostia, jonka avulla kartoitetaan vanhempien halukkuutta laittaa lapsensa näillä ehdoilla vaihtoehdon kaksi mukaiseen koulun itse järjestämään TIP-toimintaan ensi lukuvuonna.

TOUKOKUU

Iltapäivätoiminta Aurorassa lkv 2010-11 AURORAN koulun TIP-hankkeen ohjausryhmä piti vappuaattona viimeisen kokouksensa. Hanke käyn-nistyi aikanaan kahden espoolaisvaltuutetun Sanna Lauslahti 
(kok.) ja Pia Kauma (kok.)) aloitteesta. Lu-kuvuoden 2007-2008 ajan TIP-hanke täydensi Koti & Koulu ry:n alkuopetusikäisille organisoimaa laki-ääteistä iltapäivätoimintaa. TIPPIIN osallistui isompia 
lapsia. 

Kahden viimeisen lukuvuoden ajan (2008-2009, ja 2009-2010) TIP-hanke on vastannut kaikkien oppilatten osalta iltapäivätoiminnasta. Henkilökuntaan on kuulunut koordinaattori ja 12 avustaja/ohjaajaa. Ko-
keilun ajan huoltajien maksut on pidetty varsin kohtuullisina, ja toimintaa on tuettu kaupungin omilla pää- töksillä mm. maksamalla koordinaattorin palkka. TÄNÄÄn ohjausryhmän oli ratkaistava, kuinka 
iltapäivätoiminta jatkossa järjestetään. Espoon suomen- kielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen 
lautakunta  oli jo aiemmin ilmoittanut, että hankkeen on oltava  kaupungille kustannusneutraali. Sille ei 
siis saa ohjata enempää tukea kuin muille ip-toiminnan järjestäjille. 

Vanhemmille vasta tehdyn kyselyn perusteella näytti siltä, että isommilla lapsilla ei sittenkään ole tarvettailtapäivätoimintaan. TIP-toimintaan (uusilla hinnoilla) ilmoitettiin vain yhdeksän ensi syksyn 3.-6.-luokkalaista. Kun tuonikäisiä meillä on kaikkiaan noin 220, niin toiminnan tarvitsijoita oli siis 4 %. Yksittäisen koulun oikeudelle järjestää tämän kaltaista maksullista toimintaa ei saatu varmaa vahvistusta myöskään 
talousosastolta. Lisäksi Espoossa halutaan, että tällaisissa asioissa vallitsee eri koulujen osalta 
tasa-arvo. Meille kerrottiin, että kaikki halukkaat erityisoppilaat, kaikki ekaluokkalaiset ja kaikki ne toka- luokkalaiset, jotka ottavat kokopäiväpaikan (ovat koululla klo 15 jälkeen), myös saavat paikan. 

Osapäivisiä tokaluokkalaisia ei enää iltapäivätoimintaan oteta. Eikä sitä vanhempia yleisopetuksen 
oppilaita (eräitä poikkeuksia lukuunottamatta). JOTTA pienten lasten iltapäivätoiminta ehditään turvata Aurorassa, oli tehtävä näiden tietojen valossa ratkaisu, että TIP-hanke päättyy eikä iltapäivätoiminnan
järjestäminen siirry jatkossa koulun normaalitoi-minnaksi.  


OHJAUSRYHMÄN yksimielisen päätöksen jälkeen Auroran koululle tullaan etsimään ammattimainen yritys/yhdistys järjestämään iltapäivätoimintaa. Päätös järjestäjästä tehdään 15.5. mennessä, ja siitä ilmoi- tetaan ip-paikkaa hakeneille 21.5. Aurorassa jatkavillakoulunkäyntiavustajilla on halutessaan mahdollisuus hakea töihin tuohon uuteen "iltapäiväkerhoon". Pestin saaminen merkitsee myös hieman nykyistä parempaa palkkaa.  

PALAAMME siis iltapäivätoiminnan osalta eräässä mielessä alkuruutuun. Kuitenkin sillä erotuksella, 
että nyt toimintaa järjestää tähän tehtävään ammattimaisesti suhtautuva taho. Kuorma ei palaa takaisin 
koululta vanhemmille. Takaisku on kuukausimaksujen nouseminen, mutta se olisi tapahtunut joka 
tapauksessa.  


RATKAISU merkitsee valitettavasti myös sitä, että koulun oma, oppilaille ilmainen kerhottoiminta 
supistuu aikaisemmista vuosista. Tulemme saamaan mahdollista lisämäärärahaa kerhojen järjestämiseen 
samoin ehdoin kuin muutkin koulut. Konkreetisti menetämme noin 10 000 euroa/vuodessa (se tar-
koittaa  noin 330 kerhotuntia, joka on järkyttävän suuri leikkaus). Luonnollisesti emme enää myöskään 
saa synergiaetua ip-toiminnan järjestäjän jatkossa tekemistä väliehankinnoista. Maksulliset kerhot 
mahdollisesti jatkuvat, mikäli Espoo, uusi ip-järjestäjä ja kerhonpitäjät pääsevät sopuun mm. tilavuokrista, ovien avaamisesta jne. Liikuntapuoli ratkaisee erikseen, voivatko maksulliset kerhot käyttää koulun 
liikuntasalia klo 16-17 ilmaiseksi, kuten tähän asti.  

REHTORILLE ja koulusihteerille tämä päätös tarkoittaa  hyvällä mielellä mutta korvauksetta tehdyn  
lisätyön oleellista vähenemistä. Mutta silti TIPIN päättyminen on haikea juttu. Meillä on ollut töissä kiva,lapsille tuttu porukka, ja samalla vanhemmat ovat lapsia hakiessaan usein kuulleet myös koulupäivän 
kuulumisia. NYYH. Olemme kuitenkin luoneet tehtäväksiannon mukaisesti yhden toimintamallin, jolla voidaan varsin taloudellisesti rakentaa kaikenikäisille koululaisille turvallinen iltapäivä omassa kouluissa. Työ ei ole  mennyt hukkaan. Malli ajetaan nyt telakalle. Siellä se odottaa parempia aikoja.

KESÄ 2010


TIP on päättymässä, ja eräänlaisena sen häntänä 
koulullamme toimii kolme viikkoa Koti & Koulu 
ry:n järjestämä kesäkerho. Lehdissä on ollut paljon puhetta siitä, kuinka vanhemmilla on vaikeuksia 
järjestää lapsilleen ohjelmaa koulujen kesäloman 
ajaksi. Voimme olla täällä Lippajärvellä aika 
ylpeitä. Meillä kaikille halukkaille oli jälleen tarjolla kohtuuhinnalla ohjattua ja turvallista toimintaa.  


TÄMÄN lauantaipäivän TIPIn hienoa työtä tehnyt porukka viettääkin jäähyväisristeilyllä Tallinnaan. 
Sinne nyt. Maanantaina rexi onkin  
vuosilomapäivällä. Tiistaina taas koululle.


Iltapäivätoiminta on tärkeää pikku koululaiselle 
Julkaistu 11.10.2010 HS:n yleisön osastolla:  


Pääkirjoituksessa käsiteltiin (HS 4. 10.) kuntien, varsinkin Espoon, koulusäästöjä. Se ei antanut aivan  
oikeaa kuvaa koululaisten iltapäivätoiminnan taloudellisista perusteista. Pelkällä valtionavulla kunta ei  
pysty järjestämään iltapäivätoimintaa, sillä avustus on sidottu kunnan omaan rahoitukseen.  
Perusopetuslain mukaan “kunnalle myönnetään valtionosuutta toiminnasta aiheutuviin  
käyttökustannuksiin 57 prosenttia”. Jos kunta lopettaa iltapäivätoiminnan tuen, se loppuu. Espoo on budjetoinut tälle vuodelle iltapäivätoimintaan 1,5 miljoonaa euroa, joten se saa valtionosuutta 2miljoonaa euroa. Rahoitukseen osallistuvat myös perheet lain sallimalla enimmäissummalla: 120 euroa  
lasta kohden kuukaudessa. Espoo ei myönnä maksusta vapautusta tai alennusta sosiaalisilla perusteilla.  
Iltapäivätoiminta on työvoimavaltainen ala, joten rahat menevät pääosin iltapäivähenkilöstön 
palkkoihin – espoolaisten työllistämiseen. Palkoista merkittävä osa palautuu Espoolle veroina. 
Palkkarahat jäävät   suureksi osaksi Espooseen. Säästämällä iltapäivätoiminnasta espoolaiset siis menettäisivät enemmän kuinsäästäisivät. Jos iltapäivätoiminta yksityistetään täysin, se kallistuu huomattavasti. 
Jo nyt  joillekin   perheille kuukausi- maksu on liian korkea. Jos toinen vanhemmista jää kotiin tai 
vaihtaa   puolipäivätyöhön hoitaakseen pikku koululaisia, Espoo menettää vanhempien verotuloja.  
Yksinhuoltajaperheiden ja asuntovelallisten perheiden lapset menettävät iltapäivähoitopaikkansa, mikä  
lisää pienten koululaisten yksinäisiä iltapäiviä ja heidän syrjäytymisvaaraansa. 


Eka- ja tokaluokkalaiset ovat vielä pieniä ja tarvitsevat aikuisen läsnäoloa. Monissa maissa iltapäivä-
toimintaa on järjestetty vuosiasystemaattisesti. Suomessa pienten oppilaiden koulupäivä on OECD:n kansainvälisen vertailun mukaan kolmanneksi lyhyin – ja kummatkin vanhemmat yleensä 
kokopäivätöissä. 


Eduskunta on suunnitellut  iltapäivätoiminnan kunnille edulliseksi tavaksi järjestää työssäkäyvien perheiden pienten koululaisten ja erityislasten hoito. Lapsille se takaa turvallisen ja kehittävän iltapäivän. 
Espoolta olisi hyvin lyhytnäköistätoimintaa lopettaa lasten iltapäivätoiminta.


'Laurinlahden Koti ja Koulu ry puheenjohtaja Christa Carpelan varapuheenjohtaja Hanne Peltola